Agi-rotu 2-4.7.10

Huh, hellettä !

Kakkosluokka on nyt sitten korkattu. Täytyy sanoo, etten tältä reissulta odottanu oikeestaan yhtään mitään, kokemusta korkeintaan. Perjantaina matkattiin Eppujen maahan Ylöjärvelle Teivon raviradalle agi-rotuun. Se on aina hieno tapahtuma ja ihmisiä ihan pirusti, muttei liikaa.

En muista koska olisin viimex ollu kisojen alla niin rento ja paineeton. Mahtaakohan tuore luokkanousu vaikuttaa jollain lailla :)

Perjantaina kakkosilla oli vaan yx kisa, jota tuomaroi K. Jalonen. Tais olla peräti puoltoista vuotta siitä ku viimex Xenan kans ollaan hänen radalla oltu. En oo aikasemmin pahemmin kakkosten ratoja tutkinu, mut ei tää nyt kauheesti aikasemmista radoista eronnu. Aikaraja on vaan tiukempi. Luokkanousun takia saatiin viälä alottaa, mikä sopi mulle ku nyrkki nekkuun.

Lähtöpaikka oli taas sillain et takana oli kovasti hälinää, mikä oon huomannu tekee Xenan rauhattomax ja se varastaa, niin nytkin. Se vei heti vähä pohjaa pois mein suorituksesta, ku toinen este oli pituus ja X veti vähä ohi ja suoritti esteen poikittain. Vauhti oli tavan mukaan kova ja pitkät hypyt kontakteilla. Muuten oli kyl ihan kiva rata ja nautin olostani ja todennäkösesti nautti Xenakin. Virheitä kakkosluokan depyytti toi harmillisesti 20. Yllätys oli suuri ja mieluinen kun se riitti kumminkin 3. sijaan. Voittajalla oli 10 ja yliaikaa.

Palkintojen jako oli mun mielestä todella juhlava, raviradan pääkatsomon edessä samassa paikas, misä ravikunkutkin palkitaan. Mää olin joskus unelmoinu, et pääsis agirodussa palkinnoille ja ny se oli tosiasia, siiiistii!!

Lauantai aamu alko taas aurinkoisesti. Mää luulin, et ku ollaan jo kakkosissa ni saatais nukkuu vähä pitempään. Toisin kävi, rataantutustuminen oli 8:30... plääh!

Mää olin kattonu ohjelmasta, et me oltais koko viikonloppu kolmoskehäs.Niinpä mentiin saman kehän laidal, misä oltiin perjantainaki ja mää ehdin jo opettelee radanki ku vasta rupesin ihmettelee et mix Nyberg on tuomarina. Sit mää huomasin, et kolmoskehä oliki vaihtanu paikkaa. Voi pyrtsit sentään, nyt tuli kiire. Kakkosis oli jo minit menossa, eikä aikaa ollu ku enää paljo mitään.

Pari kertaa mää kiersin kehän laidallla ja sain jonkinmoisen kuvan millai mää siälä liikkusin. Onnex nääkään radat ei viälä oo mitään mahdottomia. Tää kisa oli muutenki aika tärkee, ku se olis Finnish Openin karsinta, josta 15 parasta pääsis finaaliin.

Sari Mikkilä oli meille ennestään tuntematon, mut oli kumminki suunnitellu sellasen radan, et yhteislähtö oli mahdollinen. Hälinää kun taas oli lähtöpaikalla.

Kaks hyppyy hiukan vinossa ja puomille. Alastulosta yllättäin 5. Hyppyjä parin valssin kera ja putkeen. Nyt mää jo muistan millai tehdään, ku putkesta tullaan kovaa kepeille. Mää käännyin Xenaa vasten ja otan vauhtii pois, ni saadaan hyvä sisäänmeno. Nopeitten koirien harmix maa oli hiukan epätasanen ja tokavika keppi oli ihan vinos ja Xena veti siitä ohi. Se oli onnex sitte viiminen virhe ja radasta selvittiin kympillä ja aikaan - 4s. Sijaksi saatiin viides, mikä näis kisois riitti myös palkinnoille. Mut mikä tärkeintä päästiin finaaliin, mikä oli ollu mulle varovainen tavote. Kisan 19 koirakosta vaan 8 sai tuloksen, mikä vissiin vähä kertoo radan luonteesta.

Palkintojen jakoon toi lisämaustetta, kun tämän kisan kaikki palkitut kuvattiin viälä erikseen ASB-lehden toimesta. Vähä pelottaa, et millanen peikko kuviin tallentu ku mul oli ollu lippis pääs koko päivän ja se tarvi ottaa pois :)

Päivän tokasta kisasta ei oo paljo kerrottavaa. Varaslähtö ja toka hyppy väärään suuntaan :(

En uskaltanu ottaa yhteislähtöö, kun kolmantena oli puomi/putkiansa. Korjasin kumminki väärin suoritetun hypyn ja ajoin Xenan pelkällä vartalo-ohjauksella putkeen. Pitäisköhän jo alkaa luottaa tuohon Ferrariin. Yleensä kun kisataan useempana päivänä, ni jossain vaihees se hylky kumminkin tulee, mää ajattelin et se oli hyvä tulla nyt, eikä finaalissa.

Loppurata mentiin hölkkävauhtii ikäänkuin verytellen finaalia varten.

Iltapäivällä kuumuus vaan kasvoi Teivon montussa. Finaalirata oli jo valmis ja yleisö alkoi kerääntyä kehän reunoille. Nyt alko jo palestiinankin pojan puntti tutista. Oltais samalla viivalla maan huippu medien kans. Olinhan mää kolmosissa kisannu kuuluisuuksia vastaan Akvan kans, mut tää oli vähä eri juttu. Vaix tiesin mää sen, ettei mun taidot viälä riittäs täs kisas kovinkaa pitkälle. Mut oli todella hienoo päästä vertaamaan et missä mennään.

Tuomarina toimi joku Oranje Hollannista, eikä rata äkkiseltään näyttäny mitenkään mahdottomalta. Otin itelleni sellasen asenteen, et nyt ei hölmöillä ja et tehdään ees jonkinmoinen tulos. Täl kertaa tehtiin siisti yhteislähtö, 2hyppyä eteen ja kolmas taakse. Tiukka käännös putkeen. Seuraavalta hypyltä oli suora linja A:lle ja piti ottaa koira haltuun jo hypyn päällä, et sai sen käännettyä putkeen vastakkaiseen suuntaan. Putkesta ammuttiin puomille. Tähän asti kaikki oli menny ihan ok. Taustalta kuului selostusta , mikä kerto et tuli 5 puomin molemmista päistä. Radalla en sitä ehtiny ihmettelemään, mut jälkeenpäin kylläkin. Mää tulin ite puomille vähä tiukas kulmassa ja Xena seuras mua ja hyppäs kontaktille hiukan vinossa. Tuomari oli puomin toisella pualella, eikä nähny sitä lähtötilannetta. Alastulolta käännyttiin n.135 astetta takaspäin ja Xena oikasi kontaktin kulmalta ja sama juttu. Videohidastuksessa tän pystyy näkemään. Eikä tää ollu meil läheskään eka kerta, eli en vastusta jos joskus agilityyn saadaan sähköset kontaktit.

Muutama este mentiin taas mallikkaasti ja tultiin radan alkupäähän. Kakkos ja kolmoshypyt mentiin nyt eripäin ku alussa. Jälkimmäisellä mun oma rintamasuunta vähä petti ja X veti hypyn ohi.Korjauksen jälkeen mää olin ite vääräs paikas seuraavaan hyppyyn nähden ja ku yritin sitä korjata, ni vauhti pysähty ja taas kielto. Mää oon kattonu kaikki finaalin medisuoritukset ja huomasin, et täs kohtaa tuomari tais jakaa kieltoja pärstän mukaan. Vaix kyseessä onkin ihminen, ni saman linjan pitäis kestää koko kisan ajan. Ja samaa mun miälestä tapahtu puomilla.

Älkää ny ymmärtäkö väärin. En mää yritä uskotella olevani hyvä ohjaaja ja noi kiellot oli ihan ansaittuja. Oon vaan nähny suurimman osan mein radoista videolta ja valitettavan usein ollaan jouduttu inhimillisen erehdyksen uhrix.

Anyway, tavote täytty ja saatiin tulos ja sijotuskin oli ihan ok 18.

Kaikki finaaliradat on nähtävissä osoitteessa http://www.royalcanin.fi/.

Kattokaa ja päätelkää ite olinko oikeessa vai oonko täys puusilmä brick :D

Sunnuntaina meil oli edessä enää joukkue-kisa. Edellisen päivän kolme kisaa 30asteen lämmössä vaati kyl verot sekä multa, että Xenalta. Mää en enää jaksanu oikeen panostaa siihen. Sillai toi kisa meni kyl ihan hyvin, ettei yhelläkään pyrtsillä menny hullunratas päälle, niinku viime vuonna kävi. Ja mekin hankittiin viis tikkiä vähemmän, nyt vaan 25. Sijotus oli 42, mikä myös tais olla viime vuotta parempi.

Kaikenkaikkiaan oli kyl todella hyvä viikonloppu ja innolla odotan jo seuraavia kisoja. Vaan nyt täytyy silti vähä pattereita latailla ja pidetään kolmen viikon tauko. Ja pitäis seki ratkoo, millai saadaan startti onnistumaan kovasta taustahälinästä huolimatta.

Auvoisaa kesää, älkää palako!

Jussin viettoa # 2

Vuvutzelat soikoon !

Lauantai alko suurinpyörtein samal taval ku edellinen päivä. Xenan kaa lenlille ja starttiharjotus. Päivän eka sade saapu jo sillon ja se varmisti, et Ada ja Max ei tullu kisapaikalle. Niit ei olis saanu kuivax kokopäivänä.

Toine kuuro tuli päälle ku alettiin valmistautuu Saviojan Annen radalle. Puhuttelussa Anne uhkasi puhalluttaa kilpailijat, mut sano sitte et jos minuutti riittää tutustumiseen ni antaa olla :D
Lähtöpaikka oli täl kertaa yleisön puolella ja samasta kohtia mentiin toiselleki radalle, ni en arvannu jättää Xenaa odotteleen. Olis varmaan ollu liihaa härsyä.Rata vaikutti heti sellaselta, et siälä viihtyy. Alkuun kaks hyppyy ja sitte lähes 180 asteen käännös putkeen ja siältä kepeille. Meil on joskus ollu vastaavas tilantees ongelmii ja nyt pitäis kyl tietää millai tehdään.Xenahan tulee putkesta ihan hemmetin kovaa ja jos kepit on sen jälkeen eikä sitä hidasta, ni ohi menee. No nyt se löysi kyl ekan välin, mut sade oli kastellu mun kilpailunumeron ja se putos ja vissiin sai Xenan vähä sekoomaan. Puomin kontakti jäi puuttumaan ja kuulemma eka rima oli niukasti pudonnu. Taas kerran meil oli nopein aika, mut siit ku ei edelleenkä saa mitään. Virheitä oli kumminki sen verra, et se riitti siihen hemmetin kultaseen ananakseen, eli nelospaikkaan.
Kisan jälkeen mää juttelin Annen kans ja se sano ettei tiädä, mitä me kepeil oikeen tehtiin, ku oli sellasta sähläystä mut oli sit päättäny tuomita vaan kosketuksen. Kehui mein vauhtia ja sano ettei missään nimes saa yrittää vähentää sitä. Me kuulemma viihdytetään katsojia :)

Viimeseen kisaan vaihtu tuomarix taas Minna Räsänen. Rata näytti kauempaa katsoen aikas kinkkiseltä. Sanoisin et suorastaan temppurata. Puomi ja putken suu viälä viärekkäin, ni ajattelin jo ettei tarvii sit vieläkään kakkosiin mennä. Eli kun mää menin radalle en odottanu yhtään mitään. Olo oli ollu niin välinpitämätön, et mää kävin juomas kaljan ennen starttia. Mää jopa käskin Xenan istuu ja odottaa lupaa ja menin ite kahden esteen päähän. Ja jumakegga se ihmeellinen otus odotti.
Oli kyl helppo jatkaa ku ei heti ollu kauhee kiire. Rata oli sen verran syheröine ja esteitä lähekkäin, et vastakkaisen suunnan esteistä tuli herkästi härsyjä ja vaadittiin tarkkaa haltuunottoa. Nää kaikki elementit oli meil ny kohillaan ja maaliin tultua mää en ite tiänny yhtään mitä tuli tehtyy. Mut ainaki viis ihmistä sano,ettei tuomarin käsi noussu. No se ei viälä todista mitään, ku aikasemminki niit vitosia on jälkeenpäin lisätty.Mää lähin käymään siit vaunulla ja hetkenpäästä palasin kattoon josko tulokset oli jo tullu. Olihan ne siellä. Mää katoin sitä listaa, sit mää lähin pois, mut palasin kumminki kattoo sitä uudestaa. Joo, ylimmäisenä on Xena pyrpap, ohjaaja oon mää, tulos miinus 8 jotain, ja peräs luki viälä SERT. Jumalauta se on siinä. 57-kisan odotus vihdoinki palkittiin. Olo oli kyl aika erikoinen, ku enhä mää oo koskaan ennen luokkanousuu kokenu, vaix kakkone onki ainoo luokka misä mää en oo kisannu.

Vähän aikaa tarvi sulatella tapahtunutta ihan omis oloissa ja entiädä mix mää lähdin takas vaunulle ja unohdin koko palkintojen jaon. Oli tosi juhlavaa hakee mitali ja serti-ruusuke kuorma-auton kontista. Toimitsija-plikat viälä virnuili, etten mää oo sertii ansainnu, ku tollasen tempun tein. Selkäsaunallakin uhkailivat :) kyl ne sen sitte anto ku mää lupasin etten enää ikinä unohda palkintojen jakoa.

Pitää kyl sanoo, et oli varsin onnistunu juhannus. Perjantaina vähä jurppi ku en menny mökille, mut jostain syystä lauantaina oli toisin. Sen verran hillitysti tuli juhlittuu, ettei aamul kolottanu mistään, joskus näinkin :D Voi jopa olla et tästä tulee juhannus-perinne.
Se huono puoli viikonlopun tapahtumilla on, et joutuu ny seuraavis treeneis tarjoo kakku-kahvit : D

Jussin viettoa #1

Morkkis!

Sataa, sataa ropisee. Ihan tyypillinen juhannuskeli on just nyt päällä. Eilen ku lähettiin Paneliasta oli keli ihan erilainen. Ja onnex saatiin tänään kisata viälä aurinkoisessa kelissä. Mun piti alunperin mennä mökille, niinku aina ennenki juhannuksena, mut Ria ehdotti et lähtisin Tsaun juhannuskisoihin Tuorlaan. Ja siitä se ajatus sitte lähti. Eli vaunu täyteen tavaraa ja kohti Turkua ja siitä Tuorlan majatalon alueelle. Onnex saatiin viälä sähköpaikka, vaix meit oli laitettu sähköttömälle alueelle, vaix mää olin varannu sähköpaikan.

No nyt saa lätinät jo riittää,asiaan :)

Me tehtiin Xenan kans samat jutut, aina ennenki ennen kisoja. Eli jälkitreeni ja starttiharjotus. Mää en ite nyt päässy aamu-uinnille, ku sinne on matkaa ainaki kilsa. Tos viäres on joku tekojärvi, mut se vesi on tosi paskasta, et edes mää en menis sinne :)

Eka rata oli hyppäri ja M. Vuorisen tuomaroima. Mul on aikasemmin Markun linjasta ollu semmone käsitys, et kiellot on tosi herkässsä. En tiä sit vaikuttiko juhannus siihen et nyt oli toisin. Mein yks kielto oli tosin ihan ansaittu, mut huomasin monen muun kohdall ettei linja ollu ihan perinteinen.

Startti onnistu ihan ok. Ajatelkaa ihmiset, mää uskalsin jättää sen odottamaan... viis estettä mentiin ihan pirun lujaa, mikä ei sillai oo mitään uutta. Vitos-kutos hypyt oli vierekkäin, toinen hyppy toiseen ja toinen toiseen suuntaan. Xena teki kaarroksen, minkä säde oli varmaan 7 metrii. Kaikki kävi niin äkkii, etten tajunnu siirtyä kutoshypyn toiselle pualelle, jolloin olis vältytty kiallolta. Sen pitkän kaarroksen myätä Xenalta taas kerran putos pää, tai aivot valu nilkkoihin,whatever. Se ei enää ollu kunnol hanskas ja kävi todella kiarroksilla, kepeiltäkin hankittiin viälä vitonen. Aika oli jotain 7s miinusta ja se riitti kuudenteen sijaan.

Jos meil olis muutama kymmenen starttia vähemmän takana, ni tohonki sijaan vois olla tyytyväinen mut näillä kisamääril mää en ole, vaix kisaajia oli sentään 19. Olin muute todella yllättyny, ku yleensä Tsaun hallikisoissaki medi ykkösiä on vaan n. 10.

Tokaan vetoon tuomarix vaihtu Minna Räsänen. Rata oli taas ihan perus-ykkösten rata ja vaan yks putkiansa. Olis voinu luulla, et Xena olis jo ollu rauhallisempi mut toisin kävi. Startti oli pakko tehdä yhteislähtönä. Toka rima putos ja A:kontakti päin persettä. Xenalla tuntu olevan pyreneesi vaihde päällä ja kaikki mun käskyt meni ihan kuuroille korville. Kepeillä kävi käteen kii ja se oli mulle viimenen pisara ja päätin et tommosta hölmöilyy ei palkita sillä, et sais jatkaa loppun ja mahdollisesti hölmöillä viäl lisää. Eli tein hyvin poikkeuksellisen vedon ja lopetin kesken.

Nyt on päivä ja ilta aikaa nuolla haavoja, jotka on jo maustettu Stony Cape viinillä.Ni on kivampi nuolla :D Katotaan sitte mitä huominen tuo tullessaan.

Xena Vaasassa 12-13.6 10

Heissulivei!

Se oli taas sitten kesän ekan vaunureissun aika, ja mihinkäs muualle ku Vaasaan. Viime vuonna Vasin kisoista tuli kohtalaiset saaliit, eli odotukset on aina korkeella ku sinne menee. Keli ei vaan ennusteen mukaan luvannu kovinkaan hyvää, ni päätettiin jättää havat kotiin. Jos vaix ei satais :) Akvakin sai jäädä pitämää seuraa Adalle ja Maxille, ku vast sunnuntaina olis ollu kaks kisaa, ni olis menny turhan myöhään. Eli Xenalla oli juhlaa ku sai yksin mein huomion.
Perinteisesti vedettiin vaunu Vaskiluodon leiri-alueelle, on sillai hyväs paikas ku siitä ajaa kisapaikalle viides minuutissa.Sattu olemaan viälä vapaana sama paikka, mis oltiin elokuussa ni ei tarvinnu paljo paikkaa ettiä.
Lauantaina oli ohjelmassa kolme kisaa ykkösille ja kakkosille. Tuomari oli Henri Luomala, eli sama ku viikkoa aiemmin Salossa. Täysin ei viälä ollu unohtunu se starttihölmöily, mut kumminki päätin luottaa Xenan "kärsivällisyyteen" ja yritin normaalia starttia. No joo, taas nähtiin sitte ihan uudenlaista sekoiluu. Enpä olis uskonu, et voi hankkii kaks vitosta jo ennen ekaa estettä. Enkä tiiä näinkö ite väärin et Xena olis viälä hypänny yhen väärän hypyn. No kumminki lähettiin matkaan. Radasta en enää paljoo muista muuta ku et lujaa mentiin enkä aina tiädä mihin suuntaan. Onnex kamera temppuili, eikä sitä tarvii nähdä enää koskaan. Ihme kyl hylkyä ei tullukaan ja puomilta onnistuttiin viälä hankkiin vitonen ja sijotus vaatimaton kuudes.Käytiin sitte vähä meren rannas miettiis menneitä ja tulevaa. Mää tein Xenalle jäljenki et se vähän rauhottuis.
Tokaan vetoon päätin,ettei enää hölmöillä ja olin sitä miältä kans ettei normaali lähtö täl hetkel oo mahdollista. Radan alku oli onnex sen verta suoraviivanen,et yhteislähtö oli ihan mahdollinen.
Hyppy,pituus,puomi. Ihan varma en ollu kontaktista. Seuraavax neljän hypyn hevosen kenkä ja tiukasti kepeille. Sitte yli sadan asteen kulmalla putkeen. Rataantutustumisen aikaan huomasin,ettei kenenkään muun juoksulinja kulkenu putken takaa. Mikä on mun mielestä outoo,ku sieltä sai paljo paremman linjan jatkoa ajatellen. Se on kai yleinen käsitys et putki täytyy kiertää etukautta. No rata meni kumminkin ihan ok ja maaliin tullessa kuuluttaja ilmotti,et nolla tuli. Olo oli aika helpottunu. Ja hetken päästä tuli uus kuulutus, mikä ilmotti et medit voitti Xena, ni vasin kentällä oli yks ukko mikä ei meinannu nahoissaan pysyä. Sitä voittoo on jahdattu jo melkein 100 kisaa ja nyt se oli tosiasia.
Tää kisa oli muutenkin jollain tapaa juhlakisa, ku se oli Xenan 50s virallinen startti, jos nyt sitä voi juhlii et viettää ykkösissä 50 kisaa.

Viimisenä oli vuorossa hyppäri, eli kaikki eväät nousuun oli olemassa. Taas oltiin käyty jäljellä ja rannas tepastelees, mut silti yhessä lähettiin.
Heti alussa oli putkiansa mitä koitin kaikin keinoin vältttää ja onnistuinkin. Harmix vaan toisen hypyn kepakko jostain syystä putos ja nousu käänty loivaan laskuun p¤¤¤¤¤le. Keppikulma oli taas ykkösiin poikkeuksellisen haasteellinen ja radan toinen putkiansa siinä vieressä. Kepeille tullessa Xena oli aikalailla mun kädessä, eikä muistanu pujotella ja siitä toine vitonen. Aika oli kumminki sen verran hyvä et se riitti kakkospaikkaan.
Ei yhtään paskempi päivä silti, ku yleensä nää Vaasan reissut on alkanu hylyillä ja nyt ei yhtään hylkyä.

Lauantain kisakeli oli meille oikeen suosiollinen, sitte ku tultiin takas vaunulle ja alettiin appeelle, ni sillon taivas repes ja vettä tais tulla aikaseen aamuun asti. En tiiä johtuko sateesta vai kolmesta startista,mut Xena nukku suurinpiirtein koko ajan aamuun asti.

Sunnuntaina vaihdettiin sitte kisapaikkaa ja mentiin Vaasan toiseen seuraan Baciin. Jo ilmoittautumispisteessä huamasin et nyt tultiin ulkomaille, ku jouduin nimenki tavaamaan eikä siltikää ne meinannu ymmärtää. Tuli mieleen et onx tää niinku Vaasan IFK? :D Toinen täti tutki Xenan rokotuksia ja totesi että olla voimassa tre vuotta .
Noh asiaan...eka rata oli sitte helpoimpia ratoja mitä oon nähny. Todella suoraviivanen eikä edes putkiansoja.Jos kontaktit napsuu ni pitäis olla pala kakkua.
Alku lähti ihan ok ja kovasta vauhdista huolimatta sain Xenan rauhotettuu sopivasti kepeille mennessä. Sen jälkeen hyppy ja putken helpompaan päähän. En tiädä minkä helvetin takia ennakoin liikaa tulevaa käännöstä ja suorastaan kutsuin Xenan sinne väärään päähän. Lähdössä en ajatellu mitä on panoksena, et sen ei olis pitäny vaikuttaa suoritukseen, mut kai se kumminkin jostain alitajunnan maton alta ryömi esiin ja pilas mun keskittymisen.
Viiminen veto oli taas juhlakisa. Mun 100s virallinen startti. Nyt oli sitte ratakin taas haasteellisempi. Alus kolme hyppyä ei ihan suoras linjassa. Sen jälkeen 180 asteen käännös, takaaleikkaus hypylle minkä jälkeen tarvittiin oikeeaikanen valssi, ettei Xena hyppäis viereselle hypylle tai menis putkiansaan. Täl radalla olis ollu aika tärkeetä voida jättää koira odottamaan. Mutku virtaa tuntu taas olevan yhden olkiluodon verran, ni ei pystyny. Tokalta hypyltä kielto ja puomilta vitonen, ni kultanen ananas kouraan ja nousu siirty tulevaisuuteen.

Täl hetkel nollavoitto tuntuu kyl edelleenki pirun hyvältä, mut ohjausvirhe helpoll radalla ja erityisesti epäonnistuminen hyppärillä käy keuhkoon aika rajusti. Mut kyl tää tästä. Meil on viälä satoja kisoja edessä, eli yhtä monta mahdollisuutta onnistua tai vaipua epätoivoon :)

Maximum Overdrive ! Xena Salossa 5.6.10

Sillä lailla !

Taas on yks viikonloppu takana eikä siihen muuta mahtunu,kun agilityä ja koiria yleensä. Lähettiin Saloon jo perjantaina, ettei taas tarttis herätä niin pirun aikasin se kun ei oo mun vahvimpia pualiani.
Majotuttiin Adan siskon Arielin luo.Siinä talossa tuntuu aina olevan vipinää.Kuuluuhan perheeseen viälä toinenkin Hava ja neljä pyrtsiä ja tietysti Tiina ja Mika. Perheen pikku-neiti tuntuu pakenevan paikalta joka kerta ku me mennään sinne :) Piia ja Pepekin olivat saapuneet oikeen komiasti kahdella autolla, eli piha oli jokseenkin täynnä kun vierasparkin täytti mikan uusi ybersikaisoupee asuntovaunu.
Perjantai otettiin ihan rauhallisesti ja sain nukkuu lähes 8 tuntii.

Ja sitte itseasiaan. Kisapaikka oli vaan muutaman kilometrin päässä ja ehdittiin paikalle just radan rakennusvaiheessa. Tuomarina ykkösillä toimi Henri Luomala, jo toinen kerta meille tänä vuonna. Radalla ei olis pitäny olla meille oikeestaan kun yks vaaran paikka. Heti alussa kaks hyppyy samaan suuntaan ja tiukasti oikeelle kolmas hyppy. Tokan hypyn takana muutaman metrin päässä oli putki sillai kivasti härsynä. Mää ajattelin, et jos lähetään yhtä aikaa,ni en ikinä ehdi kääntää Xenaa sinne kolmos esteelle. Viikate heilahti kumminkin jo aikasemmin. Mää tein ihan normi jutut mitä yleensäkin ja aloin irrottaa valjaita. Xena riuhtas ittes irti ja hyppäs ekan hypyn yli. Sivuttain samas linjassa oli putki ja tää päätti sitte mennä sinne. Xena teki sen kyl todella tyylikkäästi,putken suu oli kumminkin reilusti pimeessä kulmassa. Yleisön joukossa kuulin valtavan kohahduksen. En tiiä johtuko se pettymyksestä vai silkasta äimästä, et voix noinkin käydä. No olin mää iteki vähä halolla hakattuna ja kaikki kävi sekunnissa ei ollu mitään tehtävis.
Vähän mää levittelinkäsiäni ja rupesin nauramaan. Xena tuli tuttu virne naamalla kysymään et mihis sitte. Eipä siin muuta sillon voi ku suorittaa rata loppuun, kun kerran kisa on maksettu ja kuviot hiottu. Ja pitäähän yleisölle kumminkin esiintyä. Jälleen kerran paineen pudottua liian aikasin oli helppo tehdä kohtalaisen mallikas suoritus,vaix en enää ihan satasella ohjannukkaan.Mut tää on niin tätä.Pyreneesin kanssa voi tapahtua mitä vaan. Oli silti ihan lohdullista saada positiivisen kehityksen palautetta pariltakin todella huippuohjaajilta. Se auttaa siihen,ettei tollastan setbackien jälkeen nakkaa nappiksia naulaan.
Mut täytyy silti tollaselle tempulle joku syy löytää. Mää veikkaan et tein virheen jo kotona, ku siinä pihahommia tehdessä annoin Xenan olla joka päivä monta tuntii ulkona, misä se voi riekkua ja jahdata ohikulkijoita. Jotenki tuntuu,et se lataa tollasesta itteensä koko ajan vaan lisää virtaa. Ja sitte ku ei kumminkaa joka päivä pysty sen kaa harrastamaan, ni siit ei hyvä heilu.

Loppupäivä kului sitte kolmosten kisoja katellessa. Olihan Pepe Muskan kans kisaamassa ja toinenki pyrtsi Pode ja Jouni. Eli mielenkiintoa riitti. Medeissä oli muutenki paljo tuttuja kenen kisoja ei useinkaan nää kun on Akvan kans kisaamassa. Vähä kyl jurppi etten ollu sitä ilmottanu, ku olis Heinon Marjon radat taas ollu sille oikeen hyviä.
Illalla oli sitte aikaa nuolla haavoja oluen ja Larsenin avustuksella. Ja hyvin kyllä syötiinkin. Lihaa ei säästelty eikä laadusta tingitty. Ilta oli kaikin puolin hyvin onnistunut, eli iso kiitos isäntä-väelle ja kaikille muillekin kanssa-olijoille. Niin kivaa oli et ilta muuttu jo aamux kun bileet loppu.

Nyt oon taas ottanu virheitä onkeen ja hajujälki on odottamas Xenaa, enkä anna sen täl viikol riekkuu niin paljo. Ens viikonloppuna nähdään Vaasassa paljon paremmin kuunteleva Xena ja hyvin motivoitunut koirakko, ellei sitte joku muu asia mee perseeleen :)

AKVA Fossassa 13.5.2010

Jou !

Vähän taas venähti kisaraportin kirjotus. Kisa-matkan jälkeen lähdin viälä Xenan kans treeneihin ja sitte on ollu tätä piha-projektii ja perunan istutusta.
No kumminkin, käytiin helatorstaina Forssassa Akvan kaa kisaamassa.Samaan aikaan olis ollu kisat ATT:lläkin, mut tuolla oli tuomarina Marjo Heino ja se kallisti kupin sinne suuntaan. Marjon radat on sen verta syheröisiä ja ansoitettuja, et ne sopii hyvin Akvan tyyliin.
Erittäin hienoa oli myös, että hyvä kaverini Pepe aloitti oman kisa-uransa Muska-pyreneesin kanssa. Meil on ihan samanlainen historia, kun itekin alotin kisaamaan suoraan kolmosissa. Kuittia tuli parilta muulta pyrtsin omistajalta tyyliin " jaa sä oot kisaamassa väärän rotusella " tai "ai,onx Xena jo noussu kolmosiin :)". Miälellänihän mää olisin Xenanki kans kisannu, mutku ei sitä olis sinne huolittu ku kisat oli vaan kolmosille.

Eka rata alko hyppy,pituus ja taka-kiertoinen hyppy. Pituudelta oli suora yhteys putkeen, mikä koitui hyvin monen koirakon kohtaloksi. Akva onnex menee sinne mihin ohjaa ja onnex mää ohjasin sen putken ohi kolmos-hypylle. Siitä päästiin puomille, minkä alastulokontakti on ollu mones kisassa hakusessa. Onnex käytiin alkuviikolla treenaamassa, eikä se nyt hypänny yli kontaktin. Nyt maltoin tuoda Akvan rauhassa alas puomilta vaix edessä oli uus putki-ansa. Loppu rata suju ihan normisti ja kepeillä vierähti harmillisesti pari sekkaa liian kauan ja puhdas nolla jäi taas saamatta.
Rata oli kumminki sen verran vaikee, et mein suoritus riitti kuudenteen sijaan.

Toka rata oli hyppäri ja niissä yleensä ajat on niin kovia, ettei Akvan vauhti riitä. Nyt olis tarvinnu saada kisa videolle, et olisin nähny mitä mää siälä tein. Ku välillä Akva meni ihan ok vauhtii ja välil madeltiin. Kesken pujottelun se jopa pysähty ja siitä tuli vitonen. Kyl taas hävetti. Ei se silti paljoo hitammin menny ku ekal radal,mut sillon ku ihanneaika menee alle 50s, ni tietää et plussaa tulee paljon. Nyt sitä tuli 11s. ja sijotus 14.

Akval on tänä vuonna takana 6 kisaa Xenan 16 vastaan ja täytyy sanoo, et on sitä ollu vähä outo ohjata ja viälä ku me ollaan koko vuonna treenattu vissiin kaks kertaa.Seuraavax Akvan kisakuntoo mitataan tod.näk. Vaasassa. Xenan kans käydään sitä ennen viälä Salossa.

Xena vapun vietossa

Kuti,kuti !

Radiossa puhuttiin jostain ruotsalaisen vapun vietosta. Fiffan, semmosesta mää en tiedä mitään, mut mun mielestä vappu ei oo oikee vappu, jos ei mee Tsaulle agi-kisoihin.Se perinne alotettiin viime vuonna ja sillosista tuloksista huolimatta mentiin tänäkin vuonna, onneksi !

Viime vuodesta poiketen ilma oli sen verran epävakainen, et olivat päättäneet pitää kisat viälä hallissa. Ja hyvä niin, kun jossain vaiheessa tuli vettä kuin Esterin ... hanasta.
Tuomarina ykkösten kisoissa toimi Anne Viitanen. Taas ihan uus tuttavuus meille, mut hyvä maku jäi hänen radoistaan. Ja tuomarointi linja oli ihan ykkösille sopivaa.
Ekaa kertaa mun agi-uralla tapahtu se mitä oon aina halunnu, nimittäin pääsin starttaamaan ekana. Täytyy kyl myöntää, et se kilpailunro 1. rinnassa paino aika paljon. Olis kiva tietää montako kertaa 1. numerolla on kisa voitettu :)

Hei, nyt päästään vihdoinki asiaan. Toi startti on meil ollu vähä ongelmalline, ja sitä se oli nyttekki. Mää kun irrotin Xenan valjaista, ni heti meinas rynnistää radan puolel. Onnex ennakoin tään ja tein sen tarpeex kaukana ekasta hypystä. No, kumminkin se jäi odottamaan sitä lupaa ja päästiin matkaan ihan ok. Kahen hypyn jälkeen heti kolmantena oli mun pahin pelon aihe täll hetkellä,keinu. Xena veti vauhdilla alastulokontaktiin asti ja odotti aisan laskua. Höh! ihan turhaan taas olin paskat housussa kun näin et keinu on geimeissä. Parin hypyn jälkeen mentiin kepeille eikä nyt ollu sisäänmenossa mitään ongelmaa. Tää oli tosi hyvä! Xena vaan on viälä sen vertta noviisi, et sil tarvii pujottelus antaa tahtii koko ajan. En sitte tiiä, mix jossain vaihees lopetin tahdin annon, ja heti meni vituix. Kepeillä on tullu ryssittyy sen verta paljon, et se korjaaminen käy onnex jo rutiinilla. Oma fiilis vaan taas laski, ku se perkeleen nolla meni taas. Sen takia kai puomiltakin tuli otettuu kontakti-virhe, ku en enää viittiny ohjata kunnolla. Aika oli taaskin n. 11 s. miinuksella ja kymppi siihen päälle, ni se teki sitte kolmos-sijan.

Toinen veto alko vähä niiku ekakin. Lähdössä oli pientä kuumentumista Xenan puolelta. Taas jäi kumminkin odottamaan, mut en sitte luottanu siihen niin paljo et olisin pidättäny sitä pari sekuntii kauemmin ja annoin luvan lähtee. Tää rata oli kuin edellinen, mut toisinpäin. Nyt kolmantena obstaakkelina oli puomi. Lähtö-hässäköiden takia olin ite alastulolla vähä liian kaukana eikä mun alastulokäsky tehonnu. Nyt mää kumminkin suljin sen kaukaisuudessa poislentävän nolla-tuloksen mielestäni ja jatkoin täysillä loppuun ja virheittä. Aika oli taas se miinus 11 ja sijotus kolmas, again.

Summa summaarum, kisat meni yli odotusten kun ajattelee mikä virkeys-taso mul täl hetkel on. Oon yli kaks kk:ta tehny yli-pitkää päivää ja toi mein Max poitsu viälä tykkää terrorisoida mein unia. Sitte on viälä tos pihalla pari projektia, mitkä sisäisen pakon ahdistamana on estäneet päikkäreiden oton, alkaa takki olee aika tyhjä tänään.
Erityiskiitokset tänään Piialle ja Pepelle, sekä seura-tovereille Lenalle ja pasille. On se pirun kivaa, kun toisenkin kerran samassa luokassa on seura-kavereita.

Epäselvää vappua kaikille : ))) !!!