Seoli taas juhannus-juhlien aika, eikä sitä enää osaa muualla viettää, kun Tsaun kisoissa. Torstai aamupäivä kului vaunua täyttäessä ja puoli kolmelta käännettiin keula kohti Tuorlan kartanoa. Se on ihan kivan matkan päässä kun "kaikkien kaverinakin( caravaanari)" matkaan menee vaan puoltoista tuntii. Kolmatta kertaa me sinne jo mentiin ja muistoja on kertyny, niin hyviä kuin huonompiakin.
Tänä vuonna ei oltu ekana paikalla, mut sentään toisena. Melkein naapurina oli pumi-ohjaaja J.Försti Levekistä. Kun ei viälä ollu ruuhkaa vaunua oli helppo pyöritellä ja pian se jo olikin sijoillaan. Kiilat pyörien taa ja huom. varmuusvaijeri irti vasta kun aisa oli irti koukusta. Jos vaikka sattuis tulee joku tekninen vika. Ja vaunun parkkeerauksesta ei sitte sen enempää. Parkkikalja sai sen sijaan odottaa, kun lähettiin viälä leputtamaan hermoja ruokakauppaan. Skanssin ostari oli aika lähellä, siispä sinne.
Agility on vuosien mittaan kasvattanu mun hermoja niin paljon, et mul ei edes meinannut pinna palaa kaupassa ja päästiin pois ihan hyvissä voimin. Tuorlaan tultaessa toiset oman kylän ja oman seuran agilitaajat Pasi ja Lenakin olivat just saapuneet uuden ökyvaununsa kanssa. Ja mikä parasta olivat ihan naapurissa. Täst oli hyvä jatkaa juhannusta :o)
Omat kisat oli vasta myöhään iltapäivällä, mut sen verran ajoissa tartti herätä et pääsi kattoon mini-ykkösissä kisaavaan Dellan menoa. Päivän Pyrtsi-energian alotti Tikra medi-kakkosissa.
Vihdon ja viimen oli mein luokan vuoro. Kisaajia oli likemmäs 60. Ja mikä hienointa mukana oli 5 pyrtsiä. Xenan lisäxi Dori,Nemo, Leni ja Ruu.
Ekana oli hyppäri ja tuomarina Anders Virtanen. Kauheesti en radoista enää muista, mut onnex on olemassa tää liikkuvan kuvan taltiointi ni ei tarvi niin kauheesti tyhjää päätä vaivata. Ekan hypyn jälkeen tiukasti vasempaan hyppy ja seuraava oikeelle ja varottava menemästä suoraan muurille. Valssi ja käännös oikeelle hyppy ja vasempaan kepeille. Siitä suoraan hyppy ja loivasti putken vasempaan päähän. Täs kohtaa mää varmaan keskityin vähä liikaa viemään Xenaa pois putken vikapäästä ja ajauduttiin jopa liikaa vasemmalle ja Xena veti yllättäin ohi putkesta.Sit mää viälä panikoin korjausliikkeen kans ja ohjasin sen uudestaan siitä ohi. Onnex sen radan hölmöilyt oli sitte siinä. Putkesta lähettiin loivasti oikeelle hyppy ja rengas ja kaarros oikeelle ja takakiertoinen hyppy. Siinä kun otin hypyn takana Xenaa vastaan, nii lähti jalka alta ja menin turvalleni. Eikä tää olu ainoo paikka mis meinasin vetää lipat. Nurtsi oli jotensakin liukas. No mää pääsin ylös ja siitä tiukassa kulmassa toisen putken vasempaan päähän. Seuraavax oli kaks hyppyä samansuuntasesti vierekkäin ja jälkimmäinen n. 5m kauempana. Hyppyjen välis kun teki valssin nii ei ollu ongelmia. Jälkimmäisen jälkeen taas valssi ja hyppy ja käännös oikeelle muurille. Valssin kautta oikeelle hyppy, kaarros vasempaan hyppy, pituus ja maaliin 10 pisteellä ja meille poikkeuksellisesti yliajalla.Mut kieltohan vie aina aikaa. Sijotus tais olla 24/58. Sinällään merkillepantavaa oli et Xena teki ainoona pyrtsinä tuloksen tältä radalta.
Sitte vaihdettiin kenttää ja tuomarix vaihtu joku tsekkiläinen minkä nimee mää en muista. Sovitaan nyt et se oli vaix Emil Zatopec :o) Se rata oli kyl strait from hell! Kauheit kiemuroit ja törkeen ahtaita paikkoja ja täynnä ansoja.
Alkuun oli kaks hyppyä eteen about 7m välillä. Tehtiin taas sellanen kaarros-startti ja mää onnistuin tulemaan kakkoshypylle samanaikasesti ja valssin kautta käänsin Xenan oikeelle A:n alla olevaan putkeen. Sieltä vähä vasempaan hyppy ja pitkään putkeen. Sen toinen pää oli niin lähellä radan reunaa, et useenpi koira veti ulos radalta. Onnex Xenalla on hyvät jarrut ja nopeet reflexit ja sain sen kääntymään sieltä vasempaan mis mää jo odotin hypyn vierellä. Siitä käännyttiin tiukasti vasempaan ohi putken ja sitä edeltäneen hypyn edestä puomille. Nyt tuli vitonen puomin molemmista päistä. Mut se on sillai kun on tollanen NATOn ohjus ohjattavana, nii täytyy keskittyä noihin ansoihin ja noi kontaktit jää sillon vähemmälle. Puomilta täyskäännös vasempaan hyppy ja puomin alle putkeen. Siitä suoraan eteen muurille ja loivasti vasempaan keinulle, mis kävi sama juttu kun puomin ylösmenossa. Ite en sitä nähny, enkä meinannu edes uskoo et tuli kontaktivirhe ylösmenossa. Mut näin vaan kävi. Siitä vasempaan kepit ja taas siihen pitkään putkeen. Sen jälkeen hyppy eteen ja mää kyl yritin ajoissa kääntää Xenan A:lle, mut sinne aluseen putkeen se vaan meni. Nyt ei ollu enää paineita ja pystyin rauhassa suorittamaan seuraavan paikan, mitä en olis uskonu selvittäväni. Puomin alla oleva putki mentiin nyt toiseen suuntaan. Syöttö pimeessä kulmassa ja hitonmoista ravia ite puomin toiselle puolelle ottamaan koira vastaan ennen kun se ehtii ohi seuraavasta hypystä. Moni hyllytti täs kohtaa. Olis ollu mielenkiintosta nähdä millai meil olis käyny, jos ei olis hyllytetty jo aikasemmin.
Päivä oli pitkä ja kuuma ja ny vihdonkin pääsi grillaamaan. Meil on vaunussa sähkögrilli, mikä oli viimex käytössä kun asuttiin kerrostalossa. Mut hyvin se tuntuu toimivan 10 vuoden tauon jälkeen. Ruokailun jälkeen mää olin niin loppu etten jaksanu mennä edes saunaan. Katoin futispelin telkusta ja jossain vaihees simahdin läppärin viereen.
Seuraava päivä alko hyvin pitkälti samal taval kun edellinenkin. Nyt vaan oli kärsä ja kurkku vähä enempi tukossa. Mut kyl se siitä kun sai kuumaa Doltce Custo kahvii. Samaten aurinkokin tuntu olevan sulkeutunu pilvien taa. Ihan hyvä vaan ettei ollu ihan niin kuumaa.
Tänään eka kisa oli jo kolmen aikoihin ja edelleen tuomaroinnin alotti mr. Virtanen.
Ekalta hypyltä käänyttiin 180astetta vasemmalle u-putkeen ja siitä hyppy eteen ja vasempaan täyskäännös seuraavaan u-putkeen. Puomi, alastulo 5, loivasti oikeelle hyppy ja tiukka vasen ja takakiertoinen hyppy. Seuraava eteen ja niisto vasempaan ja saman suuntainen hyppy. Taas täyskäännös vasempaan ja muurin ohi putken oikeeseen päähän ja siitä muurille. Kepit oli samaan suuntaa parin metrin päässä. Mää ohitin muurin oikeelta ja valssin kautta sain Xenan hianosti pujottelemaan. Sen jälkeen vaihteex täyskäännös vasempaan hyppy ja sen ihan ekan putken oikeeseen päähän. Sen jälkeen puomin oikeele puolelle A:lle. Takakiertoisella hypyllä oli jotain sählinkiä ja siitä kielto. Viälä hyppy oikeelle ja tiukka käännös oikeelle keinulle. Ja taas sama juttu kun edellisellä agi-radalla. Ylösmenolta vitonen. En mää keksi tähän muuta kun et vauhtii taitaa olla vähä liikaa. Viimiset putkiansat selvitettiin kunnialla ja tultiin maaliin 4s miinuksella. Taso on vaan niin perkeleen kova et se riitti sijaan 22.
Mein vika veto oli taas Jan Zelesnyn hyppäri. itä kun etukäteen katteli, niin tuli taas ajatus et voi hyvää päivää. Mut sitte kun sinne pääsi paremmin tarkastelee, nii ei se sitte niin paha ollukaan. Vasemmasta reunasta lähettiin hyppy, pituus ja valssilla tiukasti oikeelle. Käännös vasempaan ohi putken ja hyppy vasemmalle. Täyskäännös oikeelle hyppy ja taas täyskäännös oikeelle ja ny siihen putkeen mikä äsken ohitettiin. Mää jäin odottelemaan Xenaa putkelle, mikä kaarsi loivasti oikeelle. Siin sai lähtee ihan oikeesti spurttaamaan et ehtis seuraavalle hypylle ja siitä poikittain olevaan pujotteluun. Mult meinas spurtin alussa lähtee kaikki rekyylit kun pääs ihan kauhee piaru. Mut onnex sain kerättyy itteni ja pääsin hyvin vauhtiin. Keppien jälkeen moni teki valssin ja peitti vasemmalla olevan putken etupään. Mää sensijaan vedinyläkropalla Xenan pois vikapäästä ja sain sen tosi nätisti ohjattua oikeeseen päähän. Seuraava hyppy eteen oli aika pienessä kulmassa ja siihen tultiin vauhdilla, mut ehdin kumminkin sen takana tekee valssin ja sain Xenan käännettyy vasempaan seuraavalle hypylle. Sen takana taas valssi ja tiukasti oikeelle. Seuraaval hypyllä mää vähä horjahdin ja Xena veti sivuun. Sain kyl korjattua, mut olin melkein varma et Peter Brizan känny nousee. Mut ei noussu ja edelleen virheettömästi jatkettiin vasemmalle kaartaen ohi putken, hyppy ja seuraava oikeelle toiseen suuntaan jasiitä äsken ohitettuun putkeen. Hyppy eteen, valssi. käännös oikeelle hyppy ja taas valssi ja vasempaan muuri ja siitä maaliin. Sen mää tiesin et virheitä ei tullu, mut Xenan jokasen hypyn jälkeen oli niin pitkä kaarros, et se teki huonon ajan. Ei mua kauheesti se nyppiny, ennenkun näin et minkä verran meni yli. Voi jumalauta. Vaivaset 28 sadasosaa. Aika kova ihanne aika radalla oli kun mein etenemä oli sentään 3.95. Ja yleensä tollanen vauhti on riittäny tollaseen miinus viiteen. Täytyy silti olla pirun tyytyväinen, kun oli toi ny kumminkin eka virheetön rata yli puoleen vuoteen. Ja Xenan mielentilan huomioiden melkonen työvoitto. Ja tossa porukassa 15. sija ei mun miälestä oo ihan huono.
Pitääpi sanoo ettei ollu juhannus 2012 ihan yhtä perseestä, mitä edellinen. Kolme tulosta neljästä on aika paljo enemmän kun neljä hylkyy. Toisaalta on vähä kaihoisaa et tää oli vika kerta kun saatiin Pasin ja Taikan kaa pitää keskinäistä kilpailua, ku ilmeisesti iltapäivän sade kutisti sitä niin paljo, et sunnuntaina se kisas jo mineissä.
Aika tuikka tahti on meillä ollu tänäkin vuonna ja startteja on kertyny jo likemmäs 30. Et eiköhän olis aika vetää vähä henkee ja lomailla kans.
Itteni, Xenan ja koko mein köörin puolesta toivotan kaikille lystikästä kesää
Helvetti, ku nää kuvat ei taas mee yhtään sinne kun haluais!