maanantai 4. kesäkuuta 2012

Xena Raumal 4.6.2012

Ol niingon gotonas!

Hyvin me kyl Raumal viihdyttiinkin. Oli pitkästä aikaa semmoset nurkkakisat, ku matkaan meni alle puol tuntia. Vaiks pohjosesta tultiinkin etelämmäs, nii en olis uskonu et lämpötila voi muuttuu niin radikaalisti. Palestiinas oli ihan pirun kylmää ja sato vettä. Ja Raumal paisto aurinko ja olis ollu sortsi-keli. Harmittaa ettei otettu havoja mukaan ku aateltiin et ne olis sen reissun jälkeen ihan uitettuja.
Maanantain ratoksi oli ohjelmas kaks kisaa kolmosille. Tuomarina vanha tuttu Heinon Marjo. Vähä etukätee jänskätti, ku tää oli eka kerta Marjon radalla sen jälkeen ku se oli meitä kouluttaas. Paikalle tullessa mää olin vähä pihalla et millai nyt toimitaan, kun oli kaks valmista rataa ja kaikki sai alkuun käydä tutustumassa ja sen jälkeen oli viälä säkäkohtaset tutustumiset. Täytyy kyl sanoo et homma toimi hyvin ja jouheesti. Ja Raumalaisil oli viälä uus hiano kenttäkin rakennettu.

Eka rata oli hyvin Marjomainen. Eka hyppy osotti kentältä poispäin. Siitä kolme seuraavaa hyppyy puoli ympyrän muodossa oikeelle kaartaen. Ja sen jälkeen 90 astetta oikeelle kepeille. Suurin osa ohjaajista jäi keppien oikeelle puolelle ja varmaan sen takia monet sähläs sisäänviennissä. Keppien viäressä oli suora putki samaan suuntaan. Tää ratkasi mun suunnitelmat ja valssilla heitin itteni keppien toispuolelle ja näin pääsin parempaan positioon seuraavaa manööveria ajatellen. Oli muuten varsin kettumainen paikka. Kepeiltä piti viistoon heittää koira pimeeseen putkeen, mikä oli viälä tosi lyhyt. Ja sen jälkeen piti olla toises päässä ottamas se vastaan ennen ku se ehtii siihen pitempään putkeen mikä oli ihan samassa linjassa. Moni hyllytti täs kohtaa ja niin mekin. Mut veikkaampa ettei kukaan hyllyttäny sitä niinkun me. Xena oli jo menossa sinne oikeeseen päähän, mut kumminkin jatko matkaansa ja kiersi koko putken ja tuli toiselta puolelta mua morjestamaan. Mää yritin saada sen takas sinne toiseen päähän, mut eihä se onnistunu ku se putki oli mein välissä ja sisäänhän se sitte meni. Mua vähä nauratti ja tuomaria nauratti ja tais vähä yleisöökin naurattaa. Siinäs näette, agility on iloinen asia :o) Vähä jälkeen silti jurppi ku mää taisin sekunnin kymmenyksen liian aikasin muuttaa omaa suuntaani ja Xena perkules huomas sen.

Tokan kisan rata oli valmiina toisella kentällä ja sitä tuli kierrettyä useenpaan kertaan kun aikaa oli. Ei sekään mikää helppo ollu.Vyö kireemmälle ja tiukempaa ohjausta. Alkuun hyppy ja puomi ja samassa linjassa kauempana putki, mikä oli vasta no:9. Xenan tuntien se olis ihan hyvin voinu loikkii puomilta suoraan sinne. Vaan ei. Se suoritti alastulokontaktin hyväksytyissä puitteissa ja siitä mää käänsin sen 180astetta vasempaan hyppy eteen ja seuraava takaa ja A:n ohi loivasti oikeelle hyppy, minkä takaa mää niistin Xenan A:lle. Siitä hyvin jyrkkä käännös suoraan putkeen. Moni heitti täs kohtaa koiran pimeeseen putkeen ja meni itte toiseen päähän varmistamaan, ettei koira pääse hypylle, mikä oli ihan ulostulon edessä. Mää ajattelin etten ikinä ehtis sinne ennen Xenaa. Tai enemmänkin pelkäsin et jos mää heitän sen putkeen, nii muutan ite suuntaa taas liian aikasin. Päätin sitte viedä sen putkelle ja valssilla siirrän itteni putken toisel puolelle. Harmi vaan et taisin keskittyä liikaa siihen lähestyvään käännökseen ja A:n kontakti jäi tekemättä. En mää sen antanu häiritä, tulos tartti saada ja jatkettiin sitte kepeille. Siinä piti taas olla tarkkana kun parin metrin pääs oli putken vikapää. Xena meinas irrota, mut jämäkällä käskyttämisellä sain sen kääntymään siitä pois. Putkesta täyskäännös hyppy, ja taas täyskäännös pituus ja loivasti vasempaan putkeen. Ja taas vaihteeks täyskäännös vasempaan hyppy ja se sama putki. Sen jälkeen oli kaks hyppyä vierekkäin ja molemmat hypättiin samaan suuntaan. Tää tuntu olevan monille vaikeeta, jos jäivät ite hyppyjen taa. Meil ei ollu sitä ongelmaa, kun siinä vieressä oli se suora putki ja varmistaakseni, ettei Xena änkee sinne nii olin ite sillä puolella ja päästiin hianosti maaliin. Huh,huh! Neljän hylyn putki oli katkastu. Alkuun vähä kaihersi, mut aika pian muuttu taas iloksi kun sai todeta et tehtiin toistaseksi mein paras tulos kolmosissa. Vajaa 8s miinusta ja hävittiin voittajalle alle 2s. Ja sijotus 7/23.

Kauaa ei nyt ehdi edistymistä märehtimään, ku seuraavat kisat on jo viiden päivän päästä. Mää luulen et mää jatkan keskittymistä samal tavalla ku tähänkin kisaan, eli remontoimalla mein kartanoa. Tuntuu toimivan:o) Palataan asiaan kun lauantaina tullaan tiäksää Porista.



1 kommentti:

Lena ja Hurrilat kirjoitti...

ONNEA toka radan hienosta tuloksesta! Nyt sen puhtaan radan suorituksen on lähellä! Voi, että tekisi mieli olla mukana! Raumalla on aina kiva käydä kisaamassa. Tsemppiä Porin reissuun! Odotamme innokkaasti raporttia! :)