Hola'
Taas tuli semmonen aika et veri veti kisakentille. Taas olis ollu varaa valita useemmasta kisapaikasta, mut ei oikeen muualle osannu mennä kun Att:lle. Sitä naapuriakin harkitsin, mut samalle päivälle osu oman seuran match-show niin tartti olla siälläkin edustamassa ja vähän niinkun töitäkin tekemässä. Eli tää oli sitte ainoo oikee paikka tänä pääsiäisenä mein kisata. Tuomareita oli kaks kertaa Heidi V. ja kerran J. Jämsä.
Medien kisat alotettiin hyppärillä. Mua ei nyt niin kauheesti huvita kertoo millanen rata se oli. Mut toivon mukaan huomenna, tai siis jo tänään se saadaan julkastua liikkuvan kuvan muodossa. Sen verta voin kertoo et jos tapahtu outoja asioita, niin tapahtu myäskin hyviä juttuja. Nolla menetettiin jo kakkos-hypyllä kun jo siinä oli liikaa vauhtii ja Xena veti esteeltä vähä ohi. Mut hyvin mää itteni keräsin ja pääsin tilanteen herraxi taas vähäx aikaa. Kaikkein pahin hylkypaikka me vedettiin ihan mallikkaasti ja ilman vaaran paikkaa. Mut sitte tapahtukin jotain hyvin outoo. U-putken jälkeen oli hyppy eteen ja siitä viereisen hypyn editse oikeelle hyppy ja siitä vasempaan se äsken ohitettu hyppy takaa kiertäen. Sen ekan hypyn jälkeen mää olin valssilla itteni kääntäny jo seuraavalle hypylle, enkä edes kattonu putkeen päin. Ja kumminkin Xena päätti mennä sin putkeen. Tai niin mää ainakin luulin. Ja tein sen mulle tyypillisen hylkyliikkeen. Eli paha irvistys ja katse kohti korkeuksii. Mut sit mää näin et tuomari oli edelleen kovin skarppina naama peruslukemilla. Ja mää tajusin, et helvetti siitä mitään hylkyy tullu. Ei edes kialtoo. Et pakko kai oli jatkaa. Sitä ennen Xena oli tullu vähä liikaa iholle ja kosketusvirhe oli meille siitä tuomittu.
Hävettävää tolla radalla oli meille niin vieras käsite kun yliaika? Oli siinä silti jotain hyvääkin. Alkaa noi etuleikkaukset ja päällejuoksut pikkuhiljaa toimimaan. Ja sen takii oon pystyny vähentämään valsseja omassa ohjauksessa.Mut sen verta pöljää touhuu muuten et yliaika oli ihan ansaittua. Sijotus oli silti päivän paras 11.
B-kisa oli mein alkuvuoden parasta menoo. Mut just sillon pitää padin tehdä temput, eikä tallenna sitä lainkaan. Täl radal ekat esteet oli vähä suoraviivasemmin ja näinollen myös mein oli helpompi päästä matkaan. Ja hianosti meil kulki. Ja Xena toimi kun junan hissi. Kymmenes este oli hyppy eteen lähellä seinää. Ja siitä piti kääntyy lähes 180 astetta oikeelle A:lle. Mitään kiirettä ei olis ollu. Et ihan hyvin olis voinu käydä viämässä koira sinne esteele asti. Mut mää ny kumminkin päätin luottaa Xenaan ja lähetin sen matkaan jostain parin metrin päästä. Mut se ei sitte hypännykään vaan hankki kiellon. Se oli se pirun seinä siällä takana, mikä vissiin sai Xenan epäröimään. Normioloissa mää en kauheesti olis asialla itteeni vaivannu. Mut taas kävi niikun muutaman kerran ennenkin. Ei nimittäin tullu puomilta 5:sta. Oli vaihteeks aika mallikas kontakti. Nii täytyyhän mun nyt tapani mukaan ryssii rata jollain muulla tavalla.
Vaix nyt aika oli yli 5s miinuksella niin sijotus oli aika hanurista, 16/28.
Vikaan kisaan vaihtu sitte tuomari. Täytyy sanoo et tosta Jämsästä on tullu meille oikee peikko. Ei vaan meinaa tulosta tulla. Sen radat on kyl kieltämättä aika omintakeisia. Ja nyttekin se näytti alkuun ihan mahdottomalta meille. Me meinattiin selvitä siitä mut ei sit kumminkaan. Puomilta oli melkein suoraan edessä hyppy mikä piti ohittaa ja kääntyy vasemmalle hyppyyn ja vasta sen jälkeen mennä se hyppy. Mää taisin vähä liikaa keskittyä siihen alastuloon, mikä muuten ei onnistunu. Ja taisin ihan inan horjahtaa sinne väärän hypyn suuntaan ja Xena päätti vetää sitte sen edessä olevan hypyn ensin.
Toi hylky ei niin kauheesti edes jurppinu jälkeenpäin, kun olin jo aikasemmin sanonu et olis ihme jos siltä radalta tulos tehtäis.Ja mainittakoon ny viälä et tolla radalla mää päätin ohjata vähä niiku kaupunkilaisetkin ja paikotellen siinä onnistuinkin. Eli hyvä oli meininki.
Ei mua nyttenkään mitenkään erityisemmin mikään startti jännittäny. Ehkä pienen ylimääräsen latingin päivään toi se, et koskaan ennen ei mun koulutettavia ole kisapaikalla ollut. Mut nyt tuli sekin seikka korjattua kun mun tuorein oppilas Annamaria lähti mein mukaan. Ja ihme kyllä viälä tänkin päivän jälkeen haluaa jatkaa mun valmennuksessa :o)
Jatkoa seuraa seuraavissa kisoissa...
maanantai 1. huhtikuuta 2013
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)