Vaasan reissu

Jiihaa!!!!!
Taas tultiin tänne missä sekä Xena että AKVA saavuttivat parhaat sijoituksensa, so far. Kisat on vasta la mut tultiin jo torstaina, ihan vaan kun on loma eikä muuta tekemistä. Oleillaan samalla leiri alueela kun viimeksi. Nyt on vaan jengiä pirusti enemmän kun toukokuussa.
Päätettiin jättää Ada kotiin , kun synnytys on jo parin viikon päästä ja sen maha on niin pirun iso ettei se viitsi sitä kymmentä metriä enempää ite kantaa.
Xena ja AKVA on leiri-alueela pitäny ihan hyvää meteliä kaikkea liikuvaa kohden. Ja huomenna tulee lisää kavereita 5 pyreneesiä ja 2 havannaa. Teki tanään pahasti katsoville mieli sanoa et You ain´t seen nothing yet. Katellaan mitä tapahtuu ja ilmottelen kisatapahtumista.

Edu has left the building

Kuningasten kuningas, vääpeli Körmy ja kersantti Ärjylä olivat Edulle sopivia esikuvia. Mutta se lutuinen karvapallero oli myös nimensä veroinen poheemi partasuti ( blaire poheme).
Ei voi mitään näitäkin tulee eteen jokaiselle, joutuu tekemään muistokirjotuksen parhaalle kaverille.
4.8. Edulle tuli tunnit täyteen. Ja jos joku ei tiedä EDU oli mein eka pyrtsi ja eka koira yleensäkin, et voitte uskoo et tää käy voimille.
Edu tuli meille vuonna 94 syksyllä vajaan kolmen kuun ikäisenä. Asuttiin silloin Turussa ja kävin ite koulua ja Ria oli kotona. Edu oli ehtinyt jo leimaantua Riaan, kun eka kerran lähdin yksin sen kaa lenkille. Meiltä oli Aurajoen rannassa kulkevalle pyörätielle vajaa sata metriä. Kannoin Edun sinne ja laskin maahan. Se kääntyi saman tien ympäri ja juoksi koti-oven taakse uikuttamaan.
Seuraavan kuukauden mein lenkit meni siten, että mää kannoin sitä pari km toiseen suuntaan ja laskin maahan ja se käveli kotiin.
Aikaa myöden meistä tuli parhaat kaverit. Kun muutettiin Palestiinaan, kesän jälkeen Ria oli töissä ja mää kotona. Meillä oli aikaa lenkkeillä kaikki päivät, eikä sitä tarvinnu yhtään kantaa.
Yksin se ei halunnu jäädä lainkaan. Joskus se oli kauppareissun ajaksi jääny kotiin, mut ei sitä ollu kerrostalon ovi pidätelly. se avas oven ja rynni alakertaan. Ulko-ovi oli liian raskas avata, Edun onnex talon vanhat pierut oli tarpeex tyhmiä ja ne oli avannu sille oven kun ajatteli et se haluaa ulos. No sehän oli singahtanu siitä anoppilaan Britan luo saman tien ja mennessään oli kuulemma purru eskimoa.
Kun Edu oli kahdeksan päästiin omaan taloon. Ei se sielläkään halunnu yksin olla. Joka aamu töihin mennessä se vietiin päiväx Britan ja Sohvin luo. Edun täyttäessä kymmenen hän viimein itsenäistyi. Olin lähdössä töihin ja huusin sitä , et lähdetään ja ei tullukkaan. menin kattoon peremmälle ja se makas makkarin petillä ja murisi. Siitä lähtien se oli kaikki työpäivät yksin kotona.
Pahaa ei meinannut tappaa mikään. Se oli vasta kuus kuukautta, kun se puri sähköpatterin johdon poikki saaden varmaan helvetillisen tällin ja rikkoi samalla kämpän kaikki sulakkeet.
Toinen itsari-yritys tapahtui tänä vuonna, kun se oli löytänyt täyden levyn tummaa suklaata. Eihän semmosta voinu säästellä vaan kaikki syötiin heti. Siitä seurasi melkoinen sokerihumala.
Ja sen jälkeen pari krapulapäivää.
Vaan ei auta. 15 v. on koiralle kunnioitettava ikä. Edun lihaksen oli jo loppu. Sisällä matottomilla paikoilla se ei meinannu päästä enää mihinkään, ulkona sujui joten kuten. Helvetin pahalla päällä se oli pitkään et varmaan sitä sisälle sattukin. Vitutti ihan saatanasti tehdä ratkasu Edun elämän päättämisestä. Mikä vitun jumala mää muka oon, et tollasii voin päättää.
Jos koirilla on henki, nii mää uskon, et Edu leijailee tällä hetkellä jossain Vignemalen rinteillä, se on Pyreneitten korkein huippu Ranskan puolella.

Porin KV nly 1.8.2009

Kuva Mika Honkanen

Meidän piti Xenan kanssa vaan pikaisesti käväistä Porin näyttelyssä. Pyrtsejä oli ilmoitettu vaan 4 ja matkaakin vähän ja vielä kehä aamulla, joten ei kovasti luulisi olevan myöhässä.
Tuomarina oli vaihdoksen jälkeen Hans Lehtinen. Koiria oli 2 urosta ja 2 narttua.
Urokset olivat: Drole d'Oiseau Saint-Frusquin ja Drole d'Oiseau Sage et Safrane, joista ensin mainittu sai muistaaksen EH:n ja toinen oli VSP ja sai sertin ja cacibin. Nartut olivat Drole d'Oiseau Moulin Aparoles ja Benjin Cerise, molemmille Eri. Xena oli Rop ja sai sen viimeisen sertinsä ja lisäksi cacibin, Lilli kakkosena sai vara-cacibin. Eli Xenan, kanssa jäätiin sitten koko päiväksi Poriin, sää oli vaihteleva välillä tuli vettä kaatamalla, välillä vähän paistoi aurinko. Tuttuja oli paljon, mutta käväistiin kyllä välillä kaupungillakin. No ryhmäkehän tulos oli odotettava, tuomari valkkas muutamia muita koiria ja kiitti sitten loput ja pääsimme sitten kotimatkalle.

Tässä vielä arvostelu:
Kaunis kokonaisuus. Hyvät mittasuhteet. Hieman kevyt runko. Hyvä päätyyppi. Kaunis kaula. Hyvä ylälinja ja takaosa. Erinomainen liikkuja.

Xena AgiRodussa

Yeah! Kisaaviin oli taas saatu kaks joukkuetta, joten vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei tullut puuttumaan.Toisessa joukkueessa perjantaina kakkosiin noussut koirakko teki henk.koh. piste-ennätyksen . Ja hyvät pisteet saivat muutkin.

Meillä kävi säkä, kun saatiin aloittaa mein joukkueesta, oli hiukan helpompaa kun ei tarvinnu odottaa lähtöviivalla.En tiä mikä tää tuomari oli miehiään, mut oli väsänny paskamaisen radan.
Alkuun kaks hyppyä samaan suuntaan,sit täyskäännös hyppy kiertäen, 90 astetta vas. kepeille. Taas tuli esiin mein perusongelma, Koira kuumuu ja ohjaaja kuumuu. No selvittiin siitä kumminkin. 90ast. käännös oik. putkeen, sit hyppy kiertäen,tästä kielto.Sen jälkeen takasinpäin puomi, hyppy ja toinen kiertäen. Takasinpäin keinu lentäen, rengas, vas viistoon hyppy ja toinen toiseensuuntaan ja niitten välistä putkeen. Kolme hyppyä oik. kaartaen, A ja hyppy ja hyppy vas.
Ihmeekseni luin tuloksista, et Xena oli joukkueen toisex paras ja kaikista kisaavista pyrreistä kolmas pisteitä vain 35. Sijoitusta en tarkkaan tiädä eikä oo niin väliikään. Hauskaa kumminkin oli.
Samoin kuin viime vuonnakin möllijoukkue esiintyi paremmin kuin kisaavat. tänä vuonna sij. 3.
Onnea heille.

Seuraavat kisamerkinnät tulee varmaan elokuussa Vaasasta. Ja ensi viikonloppuna mennään erkkariin.Ajatelkaa mää saan olla turisti, kun Ria ohjastaa.

Xena Nastolassa 2

Terse!
Kisamatkoilla perinteisesti hyvin nukutun yön jälkeen herättiin uuteen päivään. ja perinteitä kunnioittaen kävin taas aamu-uinnilla.
Sitte lähettiin kisapaikalle. Luvassa oli yksi startti P.Siimeksen tuomaroimana. Rata oli mukavan tuntuinen kun sitä juoksi ilman koiraa.
Eka hyppy oli 45 asteen kulmassa putkeen. Kun Xenan laski maahan 45 asteen kulmassa hyppyyn nähden, sillä oli suora linja putkeen. Näin ollen lähtö ei aiheuttanut ongelmia. Putkelta käännyttiin takaisin 165 astetta hyppyyn. Jäin odottamaan esteen taa. Ei olis kannattanu. Olin kuulemma peittänyt hyppylinjan. Seuraavan hypyn jälkeen mentiin puomille. Vauhti oli kova ja kontakti napsahti kohilleen niin kun ei mitään. Seuraava este oli pelastusrengas, ainakin saman värinen. Siitäkin Xena meni läpi. 90 asteen käännös hyppy ja putki. Kepeiltä taas max. virhemäärä. 2 hyppyä ja keinu. Xena näytti taas olevansa pyrtsi ja jostain syystä hyppäs lankulta sivuun. Allekirjottanut taas näytti olevansa idiootti. Mikä helvetti saa ihmisen ottamaan mielummin hylyn kuin uuden viitosen. Noilla pisteillä sij. olis kumminkin ollu n. 13. Mun miälestä kumminkin tulos on parempi kuin ulos PERKELE. Mut keppejä ja keinuu luk.ottamatta annettiin varmaan taas yleisölle hyvä show. Väkeä riitti ihan hyvin seuraamaan jopa ykkösiä. Mieluusti olisin kyl kisannu vielä Finnish Open radalla, mut ei ollu viälä mein vuoro. Noh, ens vuosikin tulee, hope so.
Nyt on aikaa oleilla vaunulla ja juoda lonkeroa. Huomenna vielä joukkue-kisa ja illalla kotiin.Heihei!

Xena Nastolassa

Hellou!
Perjantai aamulla lähdettiin taas vetämään vaunua tällä kertaa Nastolaan Agi-rotuun. Matka alkoi sateisissa merkeissä, mut Forssan jälkeen alkoi paistaa ja se jatkui koko päivän.

Tänään oli ykkösillä 2 virallista kisaa. Eka rata oli Saviojan, mikä on ollu peikko koko mun agi-uran ajan eli ei yhtään tulosta. Eikä tästäkään paljon ole kerrottavaa. Piuhat oli poikki molempiin suuntiin ja lopputulos kohtalaista kohellusta. Onnex sentään Kauton Jouni KKK:sta piti pyrtsien mainetta yllä ja otti kisassa kolmannen nollansa sijoittuen toiseksi.

Raskaan matkan höyryt päästettiin pois ekassa kisassa ja oli vähän helpompaa jatkaa seuraavaan. Tuomarina toimi Bob Griffin, vanha englantilainen gentlemanni.
Lähtöviivalla tuli mieleen ex-aurinkokuninkaan lause "Keep it simple". Unohdin kaikki lajin hienoudet ja ohjasin mahdollisimman yksinkertaisesti.
Alussa oli radan keskilinjalla suorassa linjassa 2 hyppyä ja puomi, sen jälkeen puoli-ympyrässä 3 hyppyä ja keinu. Sitten hyppy ja oikealle kaartaen suora putki ja mutkaputki. Tähän asti kaikki meni täydellisesti. Omat käskyt oli kohillaan ja Xena kuunteli hienosti. Seuraavaan hyppyyn käskytin hiukan lepsusti ja siitä kielto. Lopussa ei mitään ihmeenpää. A, hyppy mutkaputki, kepit, hyppy, putki, rengas ja hyppy.
Erityisen merkillepantavaa oli, ettei kepeiltä tullu 5sta. Ali-aikaa oli n.7s sij. 9/23.
Jälkeenpäin alko kohtalaisesti korpeamaan kun tajusin, et kuin lähellä eka nolla oikeestaan oli.
Onnex huomenna on uus päivä ja uus kisa . Ja nyt unta palloon.Adjö.

P.S. Pasi sää et kyllä muista yhtään mitään.

Xena Salossa 7.6.

Halibazui!
Tapani mukaan kirjotan taas pienellä viiveellä, mut elämä on.
Mentiin Saloon jo päivää ennen kisaa Adan siskon Arielin luo kyläilemään.
Oli siinä paritalon puolikkaassa vilskettä, siellä kun on omasta takaa 2 Havannan koiraa ja 4 pyrtsiä. Meidän lisäks oli paikalla pari muuta pyrtsiä.
Illalla syötiin hyvin ja nestetankkaustakaan ei unohdettu. Oli olutta, Larsenia ja schnapsia. Isännän määräyksestä tyhjensin yksinäni koko pullon kurpitsa-vodkaa(2cl). Sen jälkeen tuli hyvin uni Tiinan ja Mikan hulppeassa asunto-vaunussa.

Lyhyen yön jälkeen lähdettiin pirteänä kisaamaan. Onnex matkaa oli vaan 6 km.
Tuomarina oli Markku Vuorinen ja rata sellanen tyypillinen ykkösten rata. Alussa pitkä suora välissä muutama mutka ja loppuun pitkä suora, että varmasti tulee ohjaajalle hiki.

No, suoritin normaalit rutiinit jotta Xena olisi rauhallinen ja mentiin lähtöpaikalle. Ei ollut lähtö vieläkään ihan täydellinen, Xenan hermo petti pari sekuntia liian aikasin ja taas tuli vähän kiire huutaa ekoja esteitä.
Rata eteni seuraavasti, hyppy, hyppy( tästä vähän ohi ja kielto). Pussi,hyppy , putki,hyppy ja putki.A:n ylösmenolta kont.virhe. Hyppy ja ekan putken toiseen päähän. Kolme hyppyä,puomi ja hyppy. Seraavax tultiin varmalle kiellolle eli kepeille.Lähestyin taas vähän eritavalla ja ohi meni. Loppuun pari hyppuä ja rengas.
Vauhtia oli taas niin ettei meinannu perässä pysyä, Xenan ylimäärästen kiemuroidenkin jalkeen aliaikaa reilu 7s.Muutama virhe rasitti ja hampaanjäljet ranteessa.Mut kaikkein tärkeintä oli se että meillä molemmilla oli radalla hauskaa.Ja Xena kuunteli hyvin. Oma pää oli hiukan huurteessa ja siitä johtuen kai käskyt välillä myöhässä. Ehkä ens kerralla jätän Larsenin juomatta.
Seuravax kisataan tod.näk. vasta 3.7.Nastolassa .