Xena Tampereella 14.5.2011

Ihanaa Leijonat! Ihanaa!

Kiekko-kisat sitte loppu niin arvokkaalla tavalla, kuin vain voi ja me saimme sen mikä meille kuuluu. Suomen leijona murskasi kaikki kolme kruunua, mut onnex Svensoneilla on nyt hyvä tutti-malli, mitä voi uusissa pelipaidoissaan käyttää.
Ihan yhtä hianosti ei päättyny vuoden eka kisareissu Tampesteriin. Kumpikaan tuamareista ei ollu mun listan kärkipäästä, mut päätin kumminkin kokeilla onneeni. Jo ihan senki takii ettei tulis liian pitkää kisataukoo. Ja kylmä totuushan on, ettei sitä nollaa kukaan kotiin tuu kisakiraan raapustamaan. Vaix nykyään melkein kaikkee mahollista voi postimyynnistä tilata, ni en oo viälä kuullu et kukaan toimittais nousunollia. Tuotekehityksen paikka.

Kolme viikkoo ehti vierähtää kun viimex oltiin Heinon Marjon radalla. Oli muuten taas 16 estettä saatu mahtuun todella pieneen tilaan ja se tietää aina ongelmia, kun vauhtii on 100.
Alku oli ihan ok, kaks hyppyy 90asteen kulmas toisiinsa ja sen jälkeen valssin kautta täyskäännös putkeen. Nelos-hyppy oli tosi lähellä putkee, mut rohkeena poikana mää vein silti Xenan sen hypyn ja putken välist puomille. Alastulosta mää oon taas vähä eri mieltä, mut mitäpä tuosta. Seuraavasta putkesta Xena syöksy vauhdilla A:lle ja varmana mää ite tein alastulossa ihan ku ennenki, mut nii vaan siitäki tuomittiin 5. Sitte oli taas kaks hyppyy 90asteen kulmas, eka eteen toka takaa kiertäen ja siit oli aika pitkä matka kepeille. Mää myännän et se kepeille syättö oli vähä semmonen roiskasu ja sen takii Xena meni suaraa kakkosväliin. Puottelun jälkee käännyttiin tiukasti vasempaan kaks hyppyy ja 180astetta takas hypylle. Ei mul siinkää isoo virhettä ollu, mut jostain syystä Xena ei vaan nykyään seuraa ohjausta, vaa yrittää tulla mun perässä eikä suarittaa esteitä. Reilu miinus-aika ja 9.sija.

Vikaan vetoon vaihtu tuamarix S.Savikko. Ja edellisestä kerrasta oli vaan kaks viikkoo. Ny ei ollu helppoo luvassa. Alussa kolme hyppyy ja puomi. Kaikki suorassa linjassa. Jos me oltais hyviä, ni mää olisin kävelly puomille asti ja sitte antanu Xenalle luvan lähtee radalle. Mutku me ei olla ni lähettiin sillai maanläheisesti samaan aikaan ja ymmärtää sen et tolla matkalla mää en millään voi pysyy Xenan kaltasen ballistisen-ohjuksen vauhdissa. Mut sitä mää en käsitä, ku videolta tota menoo kattelin. Nii siin vaihees ku Xena oli vast menossa puomille, ni tuomari oli jo kättään nostaas. Eli joko hää on hemmetin taitava, taix sitte ennustaja. No kumminki neljän esteen jälkeen oli jo 10 kasas. Edellisen radan putki ja A oli viälä samas paikas, mut nyt mentiinki putkesta A:n ohi kolmelle hypylle tyyliin eteen, välistä, eteen ja vika takaa. Putken jälkeen mää äin oottelee A.n eteen ja Xena sitte vähä päätti törmätä muhun. Jos tält radalt jotain hyvää hakee, ni nyt meni keinu todella upeesti, eikä Xena edes aristellu sitä laskua. A oli ny sillai päin kameraan nähden, etten pysty eriävää miälipidettä sanomaan. Mut todennäkösesti Xena oli taas silmää nopeempi ;-) Aika painu yli 10s miinukselle, siit ei viäläkää saa hyvitystä. sia tais olla taas 9.

Hylkyjä ei sitte taaskaan tullu, mut jos kahden kisan yhteistulos on 40 ni ei oikeen hyvältä näytä. Mut ihme kyl ei mua niin kauheesti edes vituta. Mul alko olemaan taas asenne tekemiseen kohillaan ja tos vikassa kisassa mää taas nautin mein yhteisestä tekemisestä. Syitähän tohon Xenan notkahtamiseen voi hakee vaix mistä, mut mitä niitä sen enempää miettimään. Xenalla taitaa vaan olla vähä liikaa kevättä rinnassa. Ja Adalla sitä oli juoksun muodossa ja se joutu olemaan muutaman viikon Akvan seurana. Ja se sitte kai sekotti Xenan pään ku joutu yhtäkkii olemaan lauman johtaja. Mut nyt on Ada taas kotona ja toivon mukaan näyttää Xenalle mistä kana pruittaa ja pian ollaan taas nollakerhossa...ehkä.

Hyvää kesää Leijona Kansa!!!