Helldorado!
Kolmosluokka tuli sitte korkattua Xenankin osalta. Viimiset kakkosen kisat meni sen verran hyvin, et odotukset oli todella korkeella. Se on vaan koiraurheilukin semmosta, et pudotus voi olla todella julma.
Hyvinkään lämpimäs hallissa oli kisat ja mentiin sinne Helsinkin kautta, misä viätettiin yö Xenan velipuolen Miskan luona. Miska kuuluu siihen pentueeseen, mikä oli Urdoksen (molempien isä) läksiäislahja. Eli puolixi havaneessi ja toinen puoli pyrtsiä.
Kahdesta ekasta kisasta ei oo paljoo kerrottavaa. Hyppärin aloitus tapahtui ikäänkuin radan puolelta ulospäin. Xena suoritti ekan hypyn ja singahti siitä viis metrii ulospäin ja alko nuuhkii kenturaa. Mul meni monta sekuntii, et sain sen jatkamaan rataa. Se vaan jatkoi kärsä maassa menoo eikä juurikaan kuunnellu mitä mää yritin sille sanoo. Lopputulos oli et seittämän esteen jälkeen meil oli kielto-kiintiö täynnä ja edelleen mentiin kuono tantereessa. Mää jätin homman siihen, ku ei kerran kulkenu.
Tokalle radalle mennessä ekan radan tapahtumat kaiversi skalpin alla, enkä keskittyny startissa tarpeexi ja Xena sortui putki-ansaan heti radan alussa. Jatkettiin kumminki loppuun, ettei menis reissu ihan harakoille.
Vikaan vetoon tuomari vaihtui Luomalasta A. Viitaseen ja samalla myäs radasta tuli pikkasen haastavampi. Hypyt 1,2 ja 3 oli neliöm muodossa ja kaikki mentiin etukautta. Sitte tiukasti vasempaan putkeen ja n. 135asteen kulmassa hyppy ja toinen takaa kiertäen ja sama putki toiseen suuntaan. Siitä A:n ohi kepeille, pituus ja loivasti vasempaan pussiin. Jyrkästi vasempaan sarja-hypyille. Sarjan välissä oli putki ilkeesti härsynä. Alunperin meinasin leikata hyppyjen välistä ite toispualelle ja peittää näin putken suun. Jos olisin tehny niin, olis voinu kielto B-hypyltä jäädä jäädä tulematta. Seuraavax oli Putki A:n alla ja mentiin lähenpään päähän. Sieltä suoraan takakirtoiseen hyppyyn ja takas A:lle. Taas oli ekan putken pää ilkeesti härsynä ja keskityin vähä liikaa siihen, enkä kontaktiin. Ja A:n jälkeen oli hyvin tiukka käännös ja vähän tilaa kun mentiin seuraavaan putkeen. Siitä jyrkästi oikeelle hyppy ja välistä veto ja tiukasti oikeelle muuri ja sen jälkeen hyppy mikä oli 180asteen kulmassa mein liikerataan nähden. Puomin kontakti oli taas todella mallikas. Kymppi ja 4s miinusta toi meille sijan 16. Ei kauheesti lämmittäny, mut jälkeenpäin aatellen siinä porukassa ei se niin paska suoritus ollu kun kisaajia oli kumminkin likemmäs 50. Tulos toi myäs Xenalle ekat ranking-pisteet. Ei niitä tullu kun kolme, mut on se parempi kun tikku simmussa. Ja takaan ja vannon et varmaan tulee lisää.
Pitkään mää ihmettelin sitä ekan kisan alustan nuuhkintaa, ku Xena ei oo koskaan semmosta tehny. Mut syy selvis vasta ku sunnuntaina tultiin kotio. Sil oli alkanu juoksu ja voi olla et oli päällä jo kisojen aikana. Et näin ne voi hormoonit sekottaa naaras-olentojen pään. Pahaan paikaan tuli juoksu, ku olin ehtiny Xenan jo ilmottamaan Att:lle ja ehkä olisin menny kisaamaan Lempääläänkin. Mut mitä sitten, ku näitä ain välillä tulee ja tää on osa tätä urheilua.
Kolmos-depyytti ei ollu kovin vahva, mut mun itteluottamusta se ei horjuttanu millään tavalla. Ja jos ei toi juoksu kovin pahasti sekota Xenan päätä, ni kisat jatkuu taas entisellä draivilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti