Wecan kisat 18.4

Moro.
Ria väsäsi mulle oman blogin, jossa voin jakaa epätoivoni kaikelle kansalle.Eka merkintä osui päivään, jossa tapahtumia oli laidasta laitaan. Sen takia blogin nimi on tollanen. Jonain muuna päivänä se olis varmaan ollu joku muu, mut tällä mennään nyt.

Wecan kisat 18.4
Olin ilmoittanut sekä AKVAn että Xenan kisaamaan. epäonneksi kisajärjestys vaati erikoistoimia. Xenaa kun tuskin olis voinut odotuttaa koko päivää, eli menin aamulla vain AKVAN kanssa Noormarkkuun. Ekaa rataa olin jonkin verran zoomaillut minien aikaan ja siihen meinasi jäädäkin.
Kävin autolla ja kun tulin takasin huomasin medionjaajien jo olevan radalla. Herra Savila kysyi, että kannattaisiko ehkä mennä tutustumaan rataan. onneksi menin kun takaosassa oli sarja-este mikä oli jäänyt kokonaan huomaamatta. Omalle vuorolle sentään kerkesin ajoissa.
Eija Berglundin rata oli ihan kiva. Heti alussa oli putkiansa, johon kovin moni sortui. AKVAn kanssa siitä selvittiin yhteislähdöllä. Olin sopivasti kiihdyttänyt sitä henkisesti ja se näkyi nopeudessa. IA oli 50s. ja se alittui reilusti peräti 0,08 sekunnilla.Eli puhdas nolla ja sijoitus 7. Mikä on mein paras koskaan. Ei ihme että wecalaisilta tuli kehuja. Eräs nainen sanoi AKVAn juosseen kovempaa kuin koskaan.

Päivän onnistumiset olikin sitten siinä. Toka rata ei ollut sekään kovin vaikea. Alussa hyppy ja 90 asteen kulmaan kepit. Ei kovin hyvä juttu. AKVA kun ei ole nopea pujottelija ja kepit radan alussa vaikuttavat pitkään sen vauhtiin. Puolessa välissä oli hyppyjä todella lähekkäin ja oman huolimattomuuden takia AKVA oli jo ehtinyt merkata väärän hypyn. Siitä ilman paineita rata loppuun, onhan agility sentään yleisölaji.