perjantai 27. syyskuuta 2013

Piirimestis 2013



Hola!

Kirjotusmaratooni lähestyy loppuaan. Jou, mään. Eli ollaan taas siinä vaiheessa et ratkotaan Satakunnan parhaat koirakot. Ny oli järjestysvuorossa Weca ja paikkana Noormarkun kaarihalli. Nii ja tuomarina oli Mikkilän Sari. Mul on paljo hyviä muistoja siitä hallista vaiks se ympäristö on mun miälestä ollu aina ihan hanurista, varsinkin sateella.
Pienoinen shokki oli kun näin aikataulun ja piti olla paikalla jo kaheksan aikoihin. Mut näin mentiin väsytti tai ei.

Ekana oli ohjelmas hyppäri, niinkun aina ennenkin. Aika simppeliltä vaikutti noin äkkiseltään katottuna. Ja sitä se tais ollakin kun nollia tuli kaikkiaan medeissä 19. Onnex siin porukassa oltiin myös me. Ei käyny niinkun viime vuonna ku haaveet saada sijotus meni jo kolmannella esteellä.Aika kaukana kärjestä kumminkin oltiin ku sijotus oli vast 12.
Xena oli taas vähä millai ny sanois ailahteleva. Muutama kaarros meni vähä pitkäks ja jossain hyppyjen välillä se tuli vähä liian liki kyselee ohjeita ja meinas tulla vaaratilanne. Mut täst oli kumminkin hyvä jatkaa seuraavaan vetoon.

Agi-radalla olikin sitte pähkinöitä pureskeltavaks vähä enempikin. Heti alku tuotti päänvaivaa kun kakkos ja kolmoshyppy oli hyvin lähekkäin ja kakkonen takakiertoinen. Mut mää olin rohkee ja päättäväisesti vein Xenan kolmosen ohi ja kaikki hyvin. Tai niin mää ainakin luulin. Puomin alle putkeen, hyppy eteen ja toinen toiseen suuntaan ja edestä leikaten A:lle. A:n jälkeen oli hyppy suoraan edessä minkä jälkeen piti kääntyy vasempaan pimeään suoraan putkeen. No näin ei sitte käyny. Xena veti siit hypystä ohi ja kauheeta laukkaa oikeelle putkeen mikä oli viälä ihan hemmetin kaukana. Eipä olis mulla ihan heti tullu mieleen tollanen. Ja vielä ku olin hyppärin jälkeen sanonu et Xena ei oikeen meinaa irrota :-D Mää olen koittanu analisoida tapausta mut en oikeen keksi mikä meni vikaan. Vaiks mää kuljenkin sitä hyppyä kohti, nii en mää kumminkaan niin paljo siihen suuntaan nojaa et sen takia Xena olis siitä ohi vetäny. Mut kai tää oli taas niitä ufo-juttuja mein agi-uralla. Tais olla tuomarikin vähä ihmeissään ku videolta näkyy et hän levittää kätensä ennenkun näyttää rastia.

Että sellasta kohellusta piiri-mestiksissä.Tällasten tilastojen valossa mää odotan jo innolla ens vuotta. Viime vuonna ku hyllytettiin eka rata ja tänä vuonna toka. Nii jos ens vuonna onnistuis jo molemmat. No se nähdään sitten. Au revoir!



Xena Raumalla syyskuus 2013

Show must go on.....

Jassoo, taas tultiin Raumalle. Eipä siti tääl on aina kiva kisata.
Taas oli tuomariksi valikoiotunu mun hyvä kaveri Henri Luomala.

Rata oli taas ihan kiva ja meil oli vauhti kohillaan niinkun aina ennenkin. Pakollinen 5 puomin alapäästä. Ja tosi tyhmä kielto puomin alusta. Muuten ihan kelvollinen suoritus. Sijotusta en muista eikä sitä löytyny edes netistä. Mut oon siti hyvin tyytyväinen mein suoritukseen.

 Tokaradalta tulikin sitte hylky jo toka esteellä et se sittä. Mut harvoin oonj nähny et tuomari levittää kätensä ennen kun on näyttäny hylkäystä :D


Kaupunkitaistelu 2013

Ou jee!

Ny kun ei Ranskaan päästy tänä vuonna niin pystyttiin taas osallistumaan perinteiseen kaupunkitaisteluun. Eli se on joukkue kilpailu, mihin osallistuu kaupunkeja kautta satakunnan. Kaippa sitä vois pitää jonkinmoisena Satakunnan joukkue-mestaruuskilpailuna.
'Tänä vuonna mukana oli 6 joukkuetta. Äetsä, Uki, Rauma Porista molemmat ja me. En halua ny yhtään ylpeillä mut viime vuonna meni tää homma aikas perseelleen, eli HARJA oli viiminen.Pari kertaa aiemmin ollaan oltu kakkosia.
Tuomarina ja radfan suunnittelijana on jo muutaman vuoden ollu Tyny ja j.Srömberg. Nyte hää oli kumminkin estyny ja saatiin vastaavaan tehtävään PPP, eli Pasi Pohjanpalo Laitilasta. Oloi vissiin hällekin unelmien täyttymys kun oli jo useenpaan kertaan pyytäny kyseistä pestiä.

Mut itte asiaan. Rata oli ihan helvetin vaikee. Ens alkuun piti ottaa kauhee spurtti ja sen jälkeen takakiertoinen hyppy. Tää oli se paikka mis suurinosa hyllytti. No niin mekin tehtiin treeneissä. Mut onneks  tätä skabaa saa treenata etukäteen. Mää oon vuoskaudet ollu vähä turhautunu tässä kisassa mikä tosiaankin on ainoo kisa mein kotikentällä. Aikoinaan edes AKVA ei oikeen toiminu täs skabassa. Saatto kyl tehä nollan, mut helvetin hitaasti. Xena oli nyt ekaa kertaa mukana. Ja pitää sanoo etten olis voinu pahemmin yllättyä positiivisesti. Jumanstuikkelis et se veti hienosti. Puomiltqa tuli se pakollinen 5 mut muuten se oli ihan täydellinen. Ja ku tsiigaa listalta ihan mitä luokkaa vaan, Xena teki koko porukan toisiks parhaan tuloksen ja medit se voitti ylivoimasesti. Mul oli rinta aika rottigilla. Eli anteeks siittä.

No se mein mahtisuoritus ei ollu päivän ainoo. Moni muukin onnistui ja se merkkas sitä et HARJA nappas ekan voittonsa kauounkitaistossa. Hip, hip, hurrei!!!!!

torstai 26. syyskuuta 2013

Xena Vaasassa 2013

Höpöhöpö

Jos mää oon jossain asiassa mestari, nii se on katteettomien lupausten tekeminen. Pitsi-agin jälkeen lupasi palata asiaan pian. Noh, ei siin menny ku vähä yli kuukaus mut ihan monet kisat on ollu siin välis. Et näin hyvä mää olen.
Mut mennään ny ihan kronologisessa järjestyksessä eli elokuun puoliväli ja Vaasa. Mää lähdin sinne eka kerran ilman Riaa. Eli taas meni yks neitsyys :-D Mul oli viälä loma päällä ni lähin sinne jo torstaina. Tuli siin sitte tehtyy jonkinmoinen lomareissu samalla. Vaunu oli mukana ja Vaskiluodon leirialue oli määränpäänä.
Koitin pysyy mahdollisimman paljon mukavuusalueella ja otin vaan Xenan mukaan. Jumalauta et oli helppoo olla matkalla yhen koiran kans.
Matka meni yllättävän jouheesti, varmaan ihan sen takii kun on Vaasas tullu käytyy joka vuosi sen jälkeen ku aktiivi-kisaamisen alotin. Perille päästyä tein ihan normijutut mitä yleensäkin. Siinä kun olin vaunun irrottanu ja rupesin tassuja veivaa alas jäin ihmettelee, et mikä ihme musta nahka roikku vaunun pohjasta. Siäl oli viemäriputken päällä kuollu KYY!!! Fuck me!! No mää katoin et se oli aika kylmän olonen nii uskalsin käsin siihen koskee ja heittää huit hemmettiin. No onnex se oli reissun ainoo paskajuttu. Illalla oli vähä tylsää kun ei ollu paikalla viälä ketään tuttuja. Vähä tuli viiniä hörpittyä mut sain oltua lähtemättä taiteiden yöhön.
Perjantai kului ihan lepposasti ku käytiin lenkillä ja vähä kaupungilla ja viälä Rantareviirillä treenaas kontakteja. Illalla alko sitte leiri täydentyä kun paikalle saapui Team Hurrila, Team Pelhola ja viimisenä Team Pepe ja Kaffe.

Lauantai-aamu alko niikun edellinenkin eli saunomisella ja uinnilla. Liikaa ei kumminkaan voinu itteensä rentouttaa ettei iske väsy jo ennen kisoja. Lähettiin paikalle jo vähä aikasemmin seuraamaan Pepen ja Kaffen kisaamista. Ja tiäytysti Lenan ja Dellan myös.
Kisojen ylituomarina toimi J: Tienhaara ja harjottelijana J.Helin

Ei ne radat mitään ylivoimasia ollu, mut kävi vaan niin kun mää vähä etukäteen pelkäsin. Pari päivää vaunuelämää saa Xenan energiat ihan huippuun ja sitte ku se pääsee radalle, nii ei kauheesti muuta tule ku kokemusta. Viimiseen asti mää yritin vaiks virheitä tuli. En antanu sen häiritä jatkoin vaan. Mit jossain vaihees tuli kumminkin se viiminen niitti  hylyn muodossa. Se oli jo niin lähellä loppua etten enää voinu muuta kun kutsua Xenan hyppäämään syliin. Se sai radan reunalta yllättävän isot aplloodit.Se lämmittää aina vaiks olis menny vähä perseelleen nii me osataan viihdyttää :D

Noo, lauantai-ilta meni sit taas vähä viihteelle. Siinä leirissä vähä rillattin ja otettiin taikajuomaa. Sunnuntai-aamuna ei olo ollu ihan paras mahdollinen. Mut saunaan kumminkin menin ja Kaitsu ilmesty sinne myös. Eipä silti. Joskus oon huomannu et kisat menee ihan hyvin pienessä kankkusessa ja huonosti nukutun yön jälkeen. Niin tuli tapahtumaan nykkin.

Sunnuntaina harjottelevana tuomarina oli Eija B:n puoliso Tomas. Täytyy sanoo et olin ihan positiivisesti yllättyny hänen radoista. Niissä ei paistanu läpi millääntavalla yli-yrittäminen vaan ne oli hauskoja ja sujuvia suorittaa. En vaan muista et olisin koskaan ollu radalla minkä pituus on 196m. Ja siin tuli viälä enempi haastetta kun A-este oli liian matala ja se poistettiin kokonaan. Sen takia rataprofiili muuttui sellaseksi et piti juosta kulmasta kulmaan koko rata-alue lävistäen. Ja vastakkaisessa kulmassa oli viälä putki-ansa. Tää meni meiltä ihan ok. Puomilta tuli se pakollinen 5, mut aika oli -7.83. Koko luokan toisiks paras aika. Voittajan aikakin oli 2s huonompi. Sijotus oli 6.
Toka kisa meni vähä heikommin ja kerättiin 10 taalaa ja siinä sijotus oli 9.

Mää haluun kauheesti kiittää mukana olleita seurafrendejä Lenaa ja Pasia. Suskia ja Kaitsua sekä epävirallista HARJAn kunniajäsentä Pepeä. Oli ihan helvetin kivaa. Ehkä kivoin reissu Vaasaan ikinä. Niin ja niinkun lupasin erityiskiitos Pepelle lauantain kuvaamisesta ja Kaitsulle samat kiitokset sunnuntaista.