sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Xena Att:llä 3.11.2012




Huh,hah,hei!

Viikko sitte käytiin taas Xenan kans vähä kisailemas. Kiirettä on pitäny sen jälkeen, mut nyt sattu sopivan sateinen sunnuntai ja oli aikaa avata sanainen arkku. Olikin vähä erikoinen reissu, kun Xena ei saanukkaan kaikkee huomiota. Suurimman huomion tais varastaa mein uusin asukki Dio. Otettiin se mukaan haistelemaan tulevien kisakenttien tunnelmaa. Hyvin tuntui Dio viihtyvän vaikkei agilitystä viälä mitään tajuukkaan.

Täl kertaa medit oli vasta viimeisenä ja määkin uskaltauduin ottamaan kaikki kisat, kun ei tarvinnu herätä epäinhimilliseen aikaan. Allan Matsonin tyyli on tullu tänä vuonna aika tutuksi ja sen takii ei ollu mitään kummenpia odotuksia. Oon huomannu et Amatsoonin radat vaatii jatkuvaa tiukkaa hallintaa, eikä se aina sovi meille. Jostain kumman syystä täl kertaa Xena kävi erityisen kuumana starteissa. En muista et se olis pitkään aikaan rimpuillu niin paljon ettei meinannu valjaita saada irti. Ja kumminkin viälä lähtökarsinassa se oli ihan rauhallinen.

Ekalla radalla käänyyttiin ekaks tiukasti vasempaan hyppy eteen ja sen jälkeen täyskäännös oikeelle ja putkeen. Siältä loivasti vasempaan A:lle. Ite olin näkevinäni kontaktin, mut Amatsooni ei. A:lta suoraan putken lähempään päähän ja sen jälkeen A:n editse muuri ja tiukka vasen keinulle. Mun piti keinun jälkeen tehdä valssi Xenan edessä, mut se oli itsenäisesti suorittanu keinun niin nopeesti et jäin vähä jälkeen ja tuli pientä sähläystä mut sain kumminkin Xenan roiskastua ekan putken toiseen pimeään päähän. Ite kiirehdin toiseen päähän olettaen etten ehtis leikata putken vasemmalle puolelle ja sen takii yritin poispäin käännöksellä saada Xenan seuraavalle hypylle. No se ollistu jotenkuten ja päästiin kääntymään jyrkästi vasenpaan puomille.Jotain kertoo Xenan nopeudesta, kun kurvissa sen takajalat vähä irtos maasta. Taas piti puomin jälkeen kääntyy niin tiukasti vasemmalle hyppyyn, ettei ollu kauheesti mahdollisuuksii varmistaa alastuloo. Hypyn jälkeen täyskäännös ja kepit nurjalta puolelta. Tää puoli tuntuu nykyään olevan meille helpompi eikä nyt aiheutunu kieltoo. Kepeiltä melkein täyskäännös vasempaan hyppy ja tiukasti vasempaan u-putkeen. Sen jälkeen jatkettiin samaan suuntaan kuin ennen putkea. Viistosti vasempaan pari hyppyy ja u-putkeen puomin alle. Tiukka vasen pari hyppyä ja maaliin. Radalla oli niin monta tiukkaa käännöstä ja useesti Xenalla meni himpun verran pitkäks aiheuttaen sen, et aika oli vaan 8s miinuksella. Kympin rasitteella sijotus oli vaatimaton 20/33.


Tokalla radalla esteet oli pitkälti samolla paikoilla. Nyt vaan toinen hyppy kierrettiin takaa. Se onnistui kyllä, mut Xena varasti alussa ja tuli ihan hitonmoinen kiire ohjata se hypyn taakse. Putken jälkeen käännyttiin keinulle, mikä oli käännetty toisin päin kuin edellisellä radalla. Siitä taas muurille ja nyt putken kauempaan päähän. Mää tiesin ettei oo mitään saumaa peittää sitä väärää päätä. Tarpeeks kun käänsin omaa kroppaa pois putkelta, nii sainkin sen vietyä ohi väärän pään ja ylimääräsen puörähdyksen jälkeen putkeen. A:n alastulossa Xena otti upeesti kontaktin. Ainakin 10cm rajan alapuolella. Siitä jyrkästi vasempaan ohi seuraavan hypyn ja valssin kautta käännös. Sen jälkeen oli edellinen putki ikävän lähellä kulkusuuntaan nähden, mut siitäkin selvittiin ja päästiin takakiertoiseen hyppyyn, mikä oli 90asteen kulmassa edelliseen.  Viereinen hyppy toiseen suuntaan. Olin taas tapani mukaan vähä myöhässä ja siitä kielto. Sitte välistä veto ja seuraava hyppy, mikä oli raas 90asteen kulmas edelliseen. Keppikulma oli aika hankala ja sen takii meinas tulla ongelmii, mut selvittiin kyllä.Jyrkästi oikeelle u-putkeen ja siitä oikeele hyppy ja sen jälkeen puomille. Alapää oli ihan samalla linjalla kun sitä edeltävä hyppy ja tulokulma oli niin vaikee et vauhti pysähty melkein kokonaan. Mun miälestä aika tönkkö kohta, suoritti sen sitte ihan miten vaan. Nyt ei jääny epäselväks ottiko Xena kontaktin, eli ei. Loppuun kolme hyppyä muodostaen täyden ympyrän ja siitä maaliin.
Sama ongelma kun ekassa vedossa, et liikaa tiukkoja käännöksii ja Xenalla liikaa vauhtia ja se kielto, nii tuli jopa sekunti yliaikaa. Ilmeisesti aika vaikee rata oli kun vaan puolet sai tuloksen. Eikä me oltu edes viimisiä. Tollasen paskavedon jälkeen 13sijakin tuntu olevan ihan ok.


Vähään aikaan ei oo tullu vedettyä kolmee kisaa putkeen ja sen kyl huomas. Ennen vikaa hyppäriä tuntu et pää ei enää jaksa. Mut yritettävä oli kumminkin. Alun esteen oli viäläkin samoilla paikoilla. Nyt vaan ite lähdin toiselta pualelta ja liikuin tokan hypyn taakse ja sen jälkeen valssin kautta kolmanteen hyppyyn mikä oli 90asteen kulmas edelliseen nähden. Nyt ku mein suoritusta kattoo, nii olis ton alun voinu tehdä toisinkin. Sillon ei toka rima ehkä olis pudonnu. No sitte käännyttiin oikeelle suoraan pituus ja pussi ja siitä loivasti oikeelle muuri ja pujo, mikä oli viäläkin samassa paikalla. Nyt sisäänmeno oli täydellinen ja muutenkin hyvä pujottelu. Seuraava hyppy jyrkästi oikeelle ja seuraava vähä eri linjassa välistä vetäen. Toinenkin välistä veto ja seuraava hyppy 90asteen kulmassa taas. Ja seuraavakin viälä 90 takaa kiertäen ja siitä u-putkeen. Käännös vasempaan hyppy ja se sama mutkaputki mikä oli koko ajan ollu samalla paikalla. Jyrkkä vasen hyppy ja seuraava toiseen suuntaan ja siitä pitkään pimeeseen putkeen ja jyrkkä oikee maaliin.
Tos kohtaa mentiin nelospaikalle. Kisa kun oli ohi sain ihmeekseni huamata, et mein jälkeen oli vaan kolme koirakkoo tehny kovemman tuloksen. Ja kumminkin mein lähtöpaikka oli porukan alkupuolella. Mut sama ongelma vaan toistui et vaiks aika oli taas sen 8s miinuksella nii nii jäätiin silti voittajalle monta sekuntia. Ja ihan vaan niitten pitkien kaarrosten takia.

 Olihan nää kaikki mein vedot aika paskoja, mut ihan hyvältä tuntu silti saada taas takasin mein tulosvarmuus. Ja olihan Xenan mielentila taas sellanen, et mää ohjaajana tein vaan sen minkä pystyin. Vaiks jotenkin tuntu et iteltäkin oli se paras terävyys poissa, eikä aina ollu ihan kartalla. Mut ei täs voi muuta kun mennä eteenpäin kohti uusia koitoksia.